Suomalainen yhteiskuntamalli kilpailuetuna
Kun puhutaan kansainvälisestä kilpailukyvystä, keskustelu keskittyy usein talouteen, teknologiaan tai luonnonvaroihin. Harvemmin huomataan, että yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä voi olla itse yhteiskunta.
Suomea on pitkään kuvattu korkeaan luottamukseen perustuvana yhteiskuntana. Ihmiset luottavat viranomaisiin, yrityksiin ja toisiinsa enemmän kuin monissa muissa maissa. Tämä ei ole vain kulttuurinen piirre – se on myös taloudellinen etu.
Luottamus vähentää kitkaa.
Kun sopimuksiin voidaan luottaa ja hallinto toimii ennakoitavasti, yritysten on helpompi investoida ja suunnitella toimintaansa pitkällä aikavälillä. Byrokratia ei katoa kokonaan, mutta sen toimintalogiikka on selkeä.
Toinen suomalaisen yhteiskuntamallin vahvuus on vähäinen korruptio. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu jatkuvasti maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta sekä kansalaisten että sijoittajien näkökulmasta.
Yhteiskuntamalliin kuuluu myös sosiaalinen vakaus. Hyvinvointivaltion perusajatus on, että yhteiskunnan jäsenillä on turvaverkko vaikeiden aikojen varalle. Tämä lisää yhteiskunnallista vakautta ja vähentää jyrkkiä jakolinjoja.
Globaalissa maailmassa tällainen vakaus voi olla merkittävä kilpailuetu.
Yritykset eivät etsi pelkästään alhaisia kustannuksia. Ne etsivät myös toimintaympäristöä, jossa tulevaisuutta voidaan ennakoida.
Suomi tarjoaa juuri tällaista ympäristöä.
Lue sarjan artikkelit
- Suomi maailman kartalla – pieni maa, vahva asema
- Luonnonvarojen uusi aika – metsät, vesi ja puhdas energia
- Teknologian hiljainen jättiläinen
- Koulutus ja osaaminen – Suomen todellinen pääoma
- Pohjoinen sijainti – tulevaisuuden logistinen solmukohta
- Suomalainen yhteiskuntamalli kilpailuetuna
- Suomen yrittäjyys – uuden talouden rakentajat
- Voiko Suomi olla jälleen menestystarina?
