Vuorenhuippuja mäkisiä maastoja

Vuorenhuippuja mäkisiä maastoja on haiku-henkinen runokokonaisuus,jossa maisema toimii ajattelun ja hiljaisuuden tilana.Lyhyet symboliset runot kulkevat polulta rinteiden ja sumun kautta huipuille ja laaksoihin,päätyen kivien muistiin-aikaan,jossa ihminen on vain ohimenevä jälki.
Runot eivät selitä,vaan jättävät tilaa.Tyhjä tila ja niukkuus ovat osa merkitystä,ja kokonaisuus muodostaa rauhallisen,ajattoman maaston,jossa lukija saa kulkea omassa tahdissaan.