Drooneillaan, kun tavataan – Euroopan haavoittuvuus paljastui
Venäjän droonien lähettäminen Puolan ilmatilaan paljasti jälleen Euroopan turvallisuuden heikot kohdat. Vaikka Ukrainassa käydään täysimittaista droonisotaa, EU ja Nato näyttivät jäävän sivustakatsojiksi – ikään kuin yllätys olisi tullut tyhjästä.
Droonit ovat nykysodankäynnin perusvälineitä: niillä tiedustellaan, isketään ja vaikutetaan psykologisesti. Tapaus osoitti, ettei yhteistä eurooppalaista valvontaa ole vieläkään kyetty rakentamaan riittävän tiiviiksi, vaan jäsenmaat joutuvat turvautumaan pääosin kansallisiin järjestelmiin.
Yleisö haluaisi tietää mitä tapahtuu seuraavaksi?
Yleisö kysyy myös matkustuskiellosta. Eikö venäläisten viisumirajoitus EU-alueelle tullutkaan voimaan? Osa maista on tiukentanut linjaa, mutta kattavaa kieltoa ei ole syntynyt. Kiistat kansainvälisestä oikeudesta ja jäsenmaiden väliset erimielisyydet ovat jättäneet portit raolleen.
Yleisö kysyy lisäksi jäädytetyistä 300 miljardista Venäjän varoja? Ukrainan tukijat vaativat niiden siirtämistä puolustukseen ja jälleenrakennukseen, mutta toistaiseksi varat makaavat pankkitileillä juridisen labyrintin vuoksi. Ennakkotapausten pelko painaa enemmän kuin sotaa käyvä todellisuus.
Pakotteet ovat olleet otsikoissa yli kaksi vuotta, mutta yhä yleisö kysyy: milloin ne muuttuvat todelliseksi painostuskeinoksi? Sillä välin Venäjä eskaloi, yllätyksillä ja drooneilla, eikä odota EU:n päätöksentekoa.
