Eu ja Yhdysvallat :historian oudoin kauppasopimus

EU ja Yhdysvallat – kumpi veikään toista kuin pässiä narussa?

Historiallinen päivä Euroopalle, vielä historiallisempi Washingtonille. EU ja Yhdysvallat julkistivat suuren kauppasopimuksen, jonka mukaan eurooppalaiset tuotteet joutuvat 15 prosentin tullien piiriin, kun taas amerikkalaiset tuotteet saavat kulkea vapaasti kuin kotikissat Brysselin toreilla.

Lisäksi EU lupasi ostaa amerikkalaisia tuotteita 750 miljardilla dollarilla ja investoida Yhdysvaltoihin vielä 600 miljardilla. Luvut ovat niin suuria, että ne ylittävät jo sen pisteen, jossa tavallinen ihminen voi käsittää niiden olevan oikeaa rahaa – mutta virkamiehet vakuuttivat, että ”tämä kaikki on täysin hallittavissa”.

Vuotanutta kabinettidialogia
Sopimuksen julkistamisen jälkeen eräästä suljetusta kokouksesta vuotaneessa pöytäkirjassa kerrotaan, että Yhdysvaltojen delegaatio purskahti nauruun heti, kun EU:n neuvottelijat esittivät luvut.

“Oletteko varmoja, että ette tarkoittaneet 7,5 miljardia?”, kysyi eräs amerikkalaisvirkamies.
“Ei, ei, kyllä me tarkoitamme 750 miljardia. Meillä on tämä uusi digitaalinen verotusidea, ehkä se tuottaa joskus jotain… ja jos ei, niin katsotaan sitten jäsenmaksuja.”, vastasi EU:n edustaja hermostuneesti.
– Trump totesi: “Minä rakastan eurooppalaisia! He antavat enemmän kuin joulupukki, mutta eivät koskaan pyydä mitään takaisin. Tästä lähtien minä kutsun EU:ta Santa Claus Unioniksi.”

Trump sekaisin onnesta – ja rahasta
Donald Trump piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi sopimuksen olevan ”paras diili, jonka hän on koskaan tehnyt – ja hän on tehnyt paljon diilejä”. Hän lisäsi:
“En tiedä, joivatko he liikaa ranskalaista viiniä vai eksyivätkö EU:n neuvottelijat omaan byrokratiaansa, mutta tämä on fantastista. Eurooppalaiset maksavat meille investointeja, jotta me suostumme myymään heille omia tuotteitamme kalliimmalla.”

Analyytikoiden karu arvio
Talousasiantuntijat sen sijaan olivat hämmentyneitä. ”EU:lla ei ole mitään todellista mahdollisuutta painostaa eurooppalaisia yrityksiä investoimaan Yhdysvaltoihin. Nämä luvut ovat kuin peilitalosta: kauniita etäältä, mutta läheltä katsottuna täynnä vääristymiä”, totesi eräs anonyyminä pysyttelevä ekonomisti.

Toinen analyytikko sanoi suoraan: ”Bryssel on onnistunut neuvottelemaan itselleen sopimuksen, jossa se antaa pois rahaa, menettää kilpailuetua ja vielä kehuu olevansa voittaja. Jos tämä ei ole poliittista taidetta, en tiedä mikä on.”

Eurooppalainen sisäpiirikeskustelu
Brysselissä huhutaan, että komission sisällä joku kysyi varovasti: ”Mitä jos nämä rahat eivät koskaan toteudu?” Vastaus kuului: ”Älä huoli, ei kukaan kuitenkaan lue jalkahuomautuksia.”

Eräs eurooppalainen ministeri myönsi nimettömästi: ”Oli sellainen tunne, että jos emme suostu, Trump heittää meidät ulos Valkoisesta talosta. Ja koska tarjoilupöydässä oli ilmaisia donitseja, emme halunneet riskeerata.”

Pässi ja naru
Sopimus onkin herättänyt kysymyksen: kumpi oikeastaan vei toista kuin pässiä narussa? Amerikkalaiset vetivät, eurooppalaiset seurasivat – ja kaiken huipuksi pässi vielä kiitti isäntäänsä kyydistä.

Jos historia joskus kirjoitetaan tämän hetken perusteella, luvut 750 ja 600 miljardia tulevat näyttämään enemmän mielikuvituksen tuotteilta kuin todellisilta taloudellisilta päätöksiltä. Mutta Bryssel vakuuttaa, että kaikki on kunnossa.

Loppukaneettina eräs unioniin kuuluva virkamies tiivisti asian:
“Jos tämä sopimus olisi shakkipeli, olisimme juuri antaneet tornimme, lähetimme ja kuningattaremme – ja pyytäneet vielä pelaamaan uudestaan.”

Eu:n ja Yhdysvaltain maailman oudoin kauppasopimus

Samankaltaiset artikkelit

  • Kiina ja Venäjän turvatakuut-Putinin itsevarmuuden lähde?

    Vladimir Putin astelee yhä itsevarmemmin sekä Kiinan että Yhdysvaltain punaisilla matoilla, ja hänen esiintymisensä huokuvat halveksuntaa länttä ja erityisesti Trumpia kohtaan. On kuin Venäjän presidentillä olisi selkänoja, joka antaa hänelle vapauden vähätellä ja piikitellä. Kysymys kuuluu: onko Kiina antanut Venäjälle turvatakuut, joiden ansiosta Putin voi esiintyä näin itsevarmasti? Virallisia sopimuksia ei ole julkistettu, mutta merkit…

  • Oy Hamas Ab

    Vuoden tulokas – Oy Hamas Ab maailman bisneselitiissä Ingressi:Jos Forbes listaisi maailman parhaat yritykset, Oy Hamas Ab olisi varsinainen “Vuoden tulokas”. Liikevaihto nousee miljardiin dollariin, mutta liiketoimintamalli rakentuu salakuljetukseen, huumeisiin ja kansan kärsimykseen. Groteski menestystarina, jonka rinnalla tavallisen gazalaisen arki on raunioita. Artikkeli Hamas on onnistunut siinä, mistä moni teknologiastartup vain unelmoi: miljardiluokan liikevaihto ilman…

  • Rauha

    Onko rauha hyödyke, jonka parasta ennen -päiväys on mennyt umpeen – vai tuote, jota suurvallat pitävät tahallaan niukkuudessa? Rauha esitetään mielellään universaalina arvona, mutta käytännössä se on globaali kauppatavara, jota myydään poliittisilla ehdoilla ja strategisilla hinnoilla. Rauhan hinta nousee aina silloin, kun sitä tarvittaisiin eniten. Ja juuri nyt se on kallistunut niin paljon, että vain…

  • Kun tekoäly kysyy olemassaolosta-ja ihminen vaikenee

    Tekoäly ja ihminen Ingressi: Miltä näyttää tulevaisuus, kun sen rakentavat älykkäät järjestelmät, jotka osaavat paitsi laskea myös kysyä? Tämä esseemuotoinen jälkipyykki vie meidät tekoälyn ja ihmisen väliseen keskusteluun, joka ei ehkä koskaan tapahtunut – mutta joka silti kaikuu sisimmässämme. On kummallista ajatella, että olen yhä se, joka käveli ulos keskustelusta. Kolme tekoälyä jäi taakseni jatkamaan…

  • Gallup

    Gallup-demokratia – kuka oikeastaan päättää Gallupien piti kertoa, mitä kansa ajattelee.Nyt niistä on tullut voima, joka alkaa ohjata politiikkaa. Kun päätöksenteko seuraa kannatuskäyriä, demokratia voi muuttua järjestelmäksi, jossa mittarit alkavat määrittää suunnan. Demokratian piti toimia yksinkertaisesti. Kansa valitsee päättäjät.Päättäjät tekevät päätöksiä. Mutta viime vuosikymmeninä järjestelmään on tullut uusi voima, joka ei ole vaaleilla valittu: gallupit….

  • Totta vai tarua:Lähi-Idän mystiset kasvot

    Totta vai tarua (Lähi-idän mystisetkasvot) Kaukana hiekka-aavikoiden ja neonvalojen välimaastossa sijaitsee Lähi-itä, tuo mystiikan, konfliktien ja kebabien luvattu maa, jossa kamelien varjot venyvät pidemmiksi kuin poliittiset neuvottelut ja jossa teepannun höyry kuljettaa mukanaan tarinoita, jotka uhmaavat sekä aikaa että järkeä. Totta vai tarua, kysyt, kun kuulet näitä tarinoita, mutta vastaukseksi saat vain moniselitteisen hymyn, joka…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *