Fazerin suklaa vai datakeskukset?

Mustaa valkoisella: Fazerin sokerinen voitto ja Suomen katkera tappio

Hallitus teki suuren ja historiallisen päätöksen: luopui makeisveron korotuksesta. Kansalaiset huokaisivat helpotuksesta — nyt suklaapatukka maksaa muutaman sentin vähemmän, ja samalla Fazer sai päättää investoida uuden makeistehtaan Suomeen. Hienoa! Ja jotta päätös olisi varmasti mahdollisimman ”kansantaloudellisesti järkevä”, valtio tuki investointia Business Finlandin kautta 20 miljoonalla eurolla.

Mutta tämä ei tietenkään jää tähän. Hallituksen laskutaitoa sopii ihailla: samalla kun Fazerin verotaakkaa kevennettiin arvonlisäveron ja makeisveron suhteen, valtio menettää vuosittain enemmän tuloja kuin koko tehdasinvestoinnin arvo. Ja jotta kiitollisuus varmasti läikkyisi yli äyräiden, muistetaan vielä, että Fazerin omistajat muuttivat Sveitsiin, jossa veroprosentti ei ole varsinaisesti suomalaisen yhteiskunnan ylläpidon tasolla. Aiemmin he maksoivat miljoonaluokan veroja Suomeen, mutta nyt kiitos kuuluu alppimaisemille.

Niinpä suomalaiset veronmaksajat eivät pelkästään tue Fazerin tehtaan rakentamista, vaan myös sen omistajien verovapaita voittoja. Ja mitä suomalaiset saavat vastineeksi? Kenties Fazerin mainoksen, jossa kerrotaan kuinka ”suklaa yhdistää ihmisiä” — paitsi verotuloja jaettua Suomeen.

Ja koska valtion on oltava tasapuolinen, helpotuksia ei tietenkään voi antaa ilman, että jokin muu maksaa lystin. Niinpä sähkön veroa päätettiin nostaa. Pieni yksityiskohta, joka saattaa vaikuttaa siihen, että Suomeen suunniteltujen datakeskusten investointihalukkuus hiipuu. Datakeskuksia, joiden arvo olisi ollut kymmenissä miljardeissa. Mutta mitäpä me niillä tekisimme — sehän olisi liikaa investointeja tälle pienelle maalle. Parempi pitää kiinni tutusta ja turvallisesta: muutama suklaalevy lisää ja terveisiä Sveitsiin.

ChatGPT Image 3. elok. 2025 klo 06.53.55

Näin se tasapaino syntyy. Fazer saa, Sveitsi saa, ja suomalainen veronmaksaja saa… laskun. Mutta hei — ainakin meillä on uusi tehdas, jossa voimme tehdä lisää suklaata, jolla voi lohduttaa itseään sähkölaskun äärellä.

Eikä tässä ole mitään uutta. Suomessa näyttää vallitsevan poliittinen doktriini: jos jokin investointi voisi hyödyttää kansantaloutta merkittävästi, se pitää torjua. Jos taas investointi hyödyttää ulkomaille muuttaneita omistajia, sitä pitää tukea kaksin käsin.

Kysymys kuuluu: Fazer vai datakeskukset? Suklaalevy vai 10 miljardia? Vastaus hallitukselta on selvä: suklaa maistuu paremmalta.

Samankaltaiset artikkelit

  • Suomalaisten katkeroitumisen ihana kurjuus

    Suomen talous on ollut alamäessä niin kauan, että se alkaa muistuttaa pysyvää maisemaa. Sellainen järvimaisema, jossa sumu ei hälvene edes juhannuksena. Jo Jyrki Kataisen hallituksen ajoista lähtien on ollut selvää, että jotain tapahtuu – mutta kukaan ei oikein tiedä mitä, eikä ainakaan kuka on vastuussa. Pääministerit ovat vaihtuneet tiuhempaan kuin talvirenkaat Etelä-Suomessa. Jokainen on tullut…

  • Keskusliikkeet-hinnat ja voitot

    Keskusliikkeiden kaksinaamainen peli Sanotaan, että kaupankäynti ei kannata. Sanotaan, että kustannukset nousevat, että inflaatio painaa ja että jokainen sentti on kriittinen. Sanotaan, että ruoan hinta on seurausta maailman murroksista. Mutta mitä ei sanota? Ei sanota, että samalla kun kuluttajalle toistetaan ahdingon tarinaa, Kesko tekee historiansa parasta tulosta. Kesko on kansainvälisessä vertailussa huippukannattava toimija. Liikevoittoprosentti keikkuu…

  • Suomalainen polttoaineen hinnoittelu

    Tämä ei ole kartelliKolumni – Satiiri suomalaisesta polttoaineen hinnoittelusta Tässä maassa on yksi asia varmaa: aurinko nousee idästä, järvi jäätyy marraskuussa, ja jokaisella paikkakunnalla bensan litrahinta on maagisesti täsmälleen sama – riippumatta siitä, mitä kylttiä huoltoaseman katolla lukee. Mutta ei, hyvät ihmiset, kyseessä ei ole kartelli. Se on vain sattuma. Poikkeuksellisen toistuva ja käsittämättömän koordinoitu…

  • Sähköinen kauhun tasapaino

    Kansa on alkanut epäillä, että pörssisähkön hinta ei ehkä sittenkään määräydy puhtaasti luonnonvoimien mukaan, vaikka sitä on vuosikaudet selitetty ulkoilmalta tuoksuvalla periaatteella: “Jos tuulee, halpaa. Jos ei tuule, kallista. Sade voi vaikuttaa, paitsi silloin kun ei vaikuta.” Jossain kohtaa selitysten ja todellisuuden väliin on ilmestynyt railo, jonka läpi jokainen suomalainen näkee suoraan sähkömarkkinoiden maagiseen mustaan…

  • Tuuleen puhallettu

    Satiiri Sanna Marinin hallituksen rahankäytöstä VTV:n raportti kertoo karun mutta odotetun tarinan: Sanna Marinin hallitus onnistui neljässä vuodessa kasvattamaan valtion menoja 41 miljardilla eurolla yli ennen pandemiaa sovitun tason. Yli puolet summasta ei liittynyt koronaan — ellei koronaksi lasketa kaikkea, mikä tuntui sillä hetkellä hyvältä idealta. Kun mopo kerran keulii, sitä on turha vetää alas….

  • Sopeutumisrahat ja tasa-arvo

    Suomessa on tällä hetkellä 23 entistä kansanedustajaa, jotka saavat kuukausittaista sopeutumisrahaa, koska eivät ole työllistyneet vaalikauden päättymisen jälkeen. Tämä erityinen tuki – sopeutumisrahat – joka voi jatkua jopa kolmen vuoden ajan, myönnetään ilman velvoitetta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi tai osallistua aktiivimallin mukaisiin toimiin. Samalla tuhannet tavalliset työnhakijat joutuvat osoittamaan viikoittain aktiivisuutensa TE-toimistolle saadakseen edes peruspäivärahan. Miksi…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *