Eu ja Yhdysvallat:historian oudoin kauppasopimus

EU ja Yhdysvallat – kumpi veikään toista kuin pässiä narussa?

On jälleen saatu aikaan suuri historiallinen kauppasopimus, jonka pitäisi vahvistaa transatlanttisia suhteita. Tosin jos tätä sopimusta katsoo edes hetken ilman ruusunpunaisia silmälaseja, se muistuttaa enemmän kylätappelua, jossa toinen osapuoli saa selkäsaunan ja kiittää vielä perään.

Yhdysvallat nimittäin ilmoitti, että eurooppalaisille tuotteille napsahtaa 15 prosentin tullit. EU puolestaan näytti leveää hymyä ja totesi: ”Me emme sitten laita mitään tulleja teidän tuotteillenne. Päinvastoin, ostamme teiltä 750 miljardilla ja investoimme vielä 600 miljardia teidän maahanne, ihan vain jotta hyvä tunnelma säilyy.”

Kun tiedotusvälineet kysyivät, mistä ihmeestä EU tempaisi pöytään näin järisyttävän summan, virkamiehet vastasivat ympäripyöreästi: ”No, meillähän on nämä budjettijärjestelyt ja… tulevaisuuden investointisuunnitelmat… ja ehkä vähän hatusta vedettyjä arvioita.” Toisin sanoen, rahaa ei ole – mutta paperilla näyttää hienolta.

Donald Trump puolestaan ei osannut päättää, oliko tämä hänen uransa paras kauppavoitto vai jonkinlainen eurooppalainen practical joke. Hän kommentoi sopimusta omalla tyylillään: “I always knew Europeans were good at wine and cheese, but I didn’t know they were this good at giving away money.”

Analyytikoiden mukaan EU:lla ei ole mitään todellista keinoa pakottaa eurooppalaisia yrityksiä investoimaan Yhdysvaltoihin. Toisaalta yritysjohtajat ovat jo huolissaan: jos Bryssel painostaa heitä, he voivat aina siirtää pääkonttorinsa Luxembourgiin ja sanoa, että eivät kuulleet kysymystä.

Sopimuksen suurin paradoksi onkin tämä: EU lupaa enemmän kuin sillä on varaa, ja Yhdysvallat ottaa kaiken vastaan – vieläpä hymyillen. Lopputulos näyttää siltä kuin pässi olisi itse kulkenut naruun, ojentanut sen isännälle ja kiittänyt kyydistä.

Niin, kumpi veikin toista kuin pässiä narussa?

ChatGPT Image 30. heinak. 2025 klo 11.33.11

Samankaltaiset artikkelit

  • Rahaa on-ja vielä vappusatanen päälle

    Rahaa on… ja vielä vappusatanen päälle – tuplana Ingressi Kevät pehmentää valon lisäksi myös talouspuheen.Kun vaalit lähestyvät,luvut kevenevät ja mahdollisuudet kasvavat-ainakin hetkeksi.Onko rahaa oikeasti enemmän,vai muuttuuko vain tapa,jolla siitä puhutaan? Kevät 2027 lähestyy, ja sen mukana Suomen poliittisen vuodenajan klassikko: vaalilupaukset, jotka kukkivat hetken kuin leskenlehdet asfaltin raosta – sitkeitä, yllättäviä ja hieman epäuskottavia. Viimeisimpien…

  • Kuin jäitä polttelis

    1990-luvun alussa Suomessa syntyi vastaus, joka ei ollut vitsi eikä valitus – vaan diagnoosi. Kun kysyttiin “Mitä kuuluu?”, moni vastasi:“Kuin jäitä polttelis.” Se oli lause, joka kertoi enemmän kuin tilastot.Se kuvasi tunnetta siitä, että jokin oli rikki, mutta kukaan ei vielä tiennyt kuinka pahasti. Nyt, yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin, lause tuntuu palaavan kieleen. Ei yhtä…

  • Finnair kriisissä-lakot,palkkavaatimukset ja väsymys

    Voihan Finnair Kevät on Suomessa tunnetusti lintujen paluun aikaa – mutta tänä vuonna siivekkäistä suurinta huomiota on kerännyt Finnair, tuo kansallinen siipirikko. Ensin lakkoilivat lentäjät, sitten maahenkilökunta, ja seuraavaksi huhutaan että kabinissa jaetaan lentopisteitä pelkästään sille, joka jaksaa ilmestyä töihin. Finnair, tuo sinivalkoinen ylpeytemme, on muuttunut sinivalkoiseksi uhmaksi. Lentoasemilla kuhisee: ei koneiden noususta vaan siitä,…

  • Muuttaako tekoäly kokemaamme maailmaa?

    Kun todellisuus ei enää synny vain ihmisestä Tekoälystä on tullut yksi aikamme keskeisimmistä puheenaiheista. Se ei ole enää vain teknologia-alan työkalu, vaan voima, joka ulottuu lähes jokaiseen elämän osa-alueeseen. Samaan aikaan keskustelua sävyttää ristiriita:innostus ja pelko kulkevat rinnakkain. Mutta ehkä tärkein kysymys ei ole se, mitä tekoäly tekee työpaikoille.Vaan tämä: Muuttaako tekoäly sitä, miten koemme…

  • Sota-olemmeko jo alitajuisesti hyväksyneet sen

    Sota Sana ”sota” ei enää säikytä kuten ennen. Se on muuttunut arkiseksi sanaksi, joka toistuu uutisotsikoissa, analyyseissä, somekeskusteluissa ja kyläkaupan kassajonossa. Puhumme sodasta kuin säästä – että mitenköhän se tästä kehittyy, kuivuuko vai sataa. Jokin on muuttunut. Sota ei ole enää kaukainen historiallinen tapahtuma tai muiden ongelma. Se hiipii lauseisiimme, valmistautumiseemme, talouteemme, jopa uneemme. Emme…

  • Miksi epäonnistuminen kannattaa

    Erorahat valtionhallinnossa epäonnistuneille johtajille: valtion yhtiöiden erorahat Onko mikään maailmassa niin varmaa kuin epäonnistuneen johtajan pehmeä lasku eläkkeelle? Siinä missä tavallinen työntekijä voi epäonnistuttuaan joutua turvautumaan työvoimatoimiston labyrintteihin ja Kelan mystiseen lottokoneeseen, on valtionhallinnossa vallalla aivan toisenlainen filosofia: epäonnistumisesta kuuluu palkita – ja mieluiten ruhtinaallisesti. Valtion yhtiöiden erorahat ovat keskeinen osa tätä filosofiaa. Valtionhallinnon johdossa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *