Miksi epäonnistuminen kannattaa

Erorahat valtionhallinnossa epäonnistuneille johtajille: valtion yhtiöiden erorahat

Onko mikään maailmassa niin varmaa kuin epäonnistuneen johtajan pehmeä lasku eläkkeelle? Siinä missä tavallinen työntekijä voi epäonnistuttuaan joutua turvautumaan työvoimatoimiston labyrintteihin ja Kelan mystiseen lottokoneeseen, on valtionhallinnossa vallalla aivan toisenlainen filosofia: epäonnistumisesta kuuluu palkita – ja mieluiten ruhtinaallisesti.

Valtion yhtiöiden erorahat ovat keskeinen osa tätä filosofiaa.

Valtionhallinnon johdossa epäonnistuminen ei ole häpeä, se on mahdollisuus. Kun ministeriön ylin päättäjä tekee visionäärisiä päätöksiä, jotka kaatuvat omaan mahdottomuuteensa, tai kun viraston johtaja johdattaa organisaationsa kohti kaaosta, kansa ei jää odottamaan, että joku kantaisi vastuun. Ei, sillä vastuunkanto on vanhanaikaista – korvauksia sen sijaan riittää.

Nykyinen järjestelmä perustuu eräänlaiseen korkeampaan oikeudenmukaisuuteen: jos olet ehtinyt tehdä tarpeeksi suuria virheitä, saat palkkioksi summan, jolla voisi rahoittaa pienen kyläkoulun tai parantaa vanhusten hoivaa. Tämä on puhdasta logiikkaa, sillä jos johtaja on onnistunut kaatamaan budjetin, miksei häntä voisi palkita antamalla vielä vähän lisää? Kun hallinnon nerot kerran epäonnistuvat, heidän täytyy voida epäonnistua turvallisesti!

Kansalaiselle tämä järjestely on rauhoittava. Onhan meillä yhteiskunta, jossa valtio pitää huolta eliitistään loppuun asti – kuin lempeä kehto, joka keinuttaa kokeneet johtajat takaisin mukavuusalueelleen. Turvallisuus ennen kaikkea! Sillä mikä olisi pahempaa kuin se, että ihminen, joka on omistautunut julkisen sektorin katastrofien hallitsemattomaan hallintaan, joutuisi kokemaan taloudellista epävarmuutta?

Joten olkaamme armollisia. Ehkäpä seuraavaksi voisimme pohtia uusia innovatiivisia ratkaisuja, kuten epäonnistumispalkkioiden korottamista, jotta saamme yhä pätevämpiä – tai siis pätevämmän tuntuisia – johtajia jatkamaan perinnettä. Jos kerran tulos tai ulos ei toimi, kokeillaan moka ja miljoonat -periaatetta!

Pysykää kuulolla, sillä Vääryyden filosofia osa II käsittelee seuraavaksi, miksi alisuoriutuminen on uusi huippuosaaminen.

Valtion yhtiöissä maksetaan erorahoja,jos johtaja ei onnistu työssään tai muuten ei ole sopiva ja joutuu lähtemään

Samankaltaiset artikkelit

  • Kuolema Gazassa

    Lapsi makaa hiljaa. Viisi vuotta, mutta painaa tuskin kolmea kiloa. Langan laiha, silmät suurina onttoina kuoppina, iho kiinni luissa kuin unohtunut vaate kuivuneella pyykkinarulla. Hän ei itke enää – ei jaksa. Sänky on pelkkä repaleinen patja betonilattialla, ja ympärillä on hiljaisuus, joka tuntuu huutavan. Äiti istuu vierellä, käsi lapsensa kylmenevällä otsalla. Hän ei ole syönyt…

  • Kättä päälle:kolmen pankin korkoanalyysi ilta

    Kättä päälle: Kolmen pankin korkoanalyysi-ilta — AjanKuva AjanKuva — Talouskatsaus Q3 / 2026 Kättä päälle: kolmen pankin korkoanalyysi-ilta Yhteisraportti siitä, miten suuri suomalainen ennuste syntyy — ja miksi se on jo valmiiksi korjattu. Laatijat: Suomen Pankki · Nordea · OP Luottamustaso: korkea (sisäisesti) tarkistettu4. kerran Pöydän ääressä istuu kolme pankkia: Suomen Pankki, Nordea ja OP….

  • Finnair kriisissä-lakot,palkkavaatimukset ja väsymys

    Voihan Finnair Kevät on Suomessa tunnetusti lintujen paluun aikaa – mutta tänä vuonna siivekkäistä suurinta huomiota on kerännyt Finnair, tuo kansallinen siipirikko. Ensin lakkoilivat lentäjät, sitten maahenkilökunta, ja seuraavaksi huhutaan että kabinissa jaetaan lentopisteitä pelkästään sille, joka jaksaa ilmestyä töihin. Finnair, tuo sinivalkoinen ylpeytemme, on muuttunut sinivalkoiseksi uhmaksi. Lentoasemilla kuhisee: ei koneiden noususta vaan siitä,…

  • Rahaa on-ja vielä vappusatanen päälle

    Rahaa on… ja vielä vappusatanen päälle – tuplana Ingressi Kevät pehmentää valon lisäksi myös talouspuheen.Kun vaalit lähestyvät,luvut kevenevät ja mahdollisuudet kasvavat-ainakin hetkeksi.Onko rahaa oikeasti enemmän,vai muuttuuko vain tapa,jolla siitä puhutaan? Kevät 2027 lähestyy, ja sen mukana Suomen poliittisen vuodenajan klassikko: vaalilupaukset, jotka kukkivat hetken kuin leskenlehdet asfaltin raosta – sitkeitä, yllättäviä ja hieman epäuskottavia. Viimeisimpien…

  • Rauha

    Onko rauha hyödyke, jonka parasta ennen -päiväys on umpeutunut? Rauha ei ole enää itsessään selvä tila vaan poliittinen väline,jonka arvoa suurvallat määrittelevät omista lähtökohdistaan.Tässä analyysissä pureudutaan siihen,miksi rauhan ylläpito on tullut vaikeammaksi kuin koskaan. Rauha on outo tuote. Sitä myydään juhlapuheissa, sitä varastoidaan diplomaattisissa kaapeissa kuin kallista viiniä, ja aina kun se avataan, se on…

  • Kuin jäitä polttelis

    1990-luvun alussa Suomessa syntyi vastaus, joka ei ollut vitsi eikä valitus – vaan diagnoosi. Kun kysyttiin “Mitä kuuluu?”, moni vastasi:“Kuin jäitä polttelis.” Se oli lause, joka kertoi enemmän kuin tilastot.Se kuvasi tunnetta siitä, että jokin oli rikki, mutta kukaan ei vielä tiennyt kuinka pahasti. Nyt, yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin, lause tuntuu palaavan kieleen. Ei yhtä…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *