01 / AAMIAINEN

Kattaus kahdelle

Valkoisen talon aamiaishuoneessa pöytä on katettu kahdelle. Presidentille ja hänen oikealle kädelleen.

— Miksi minulle on laitettu lautanen? käsi kysyi.

— Koska olemme voittamassa, presidentti sanoi.

— Mitä?

— Aamiaisen. Talouden. Mahdollisesti rauhan. Riippuu siitä, mitä televisiossa lukee.

Presidentti levitti lautasliinan syliinsä. Käsi yritti vetäytyä pöydän alle.

— Allekirjoitimme juuri helpotuksia Venäjälle, käsi sanoi.

— Erinomaisen allekirjoituksen. Vahva alku, valtava loppu. Putin arvostaa käsialaani.

— Mutta Venäjä tukee Irania.

— Minäkin tuen monia asioita. Golfia. Kiinteistöjä. Kauniita sanoja.

— Me sodimme Irania vastaan.

Presidentti laski haarukan.

— Nyt sinä yhdistelet asioita. Se on hyvin epäisänmaallista ennen aamiaista.

Ovelle koputettiin. Sisään astui valtiovarainministeri, joka talutti pientä öljytynnyriä. Tynnyrillä oli kultainen panta ja suussaan dollari.

— Hyviä uutisia, herra presidentti. Raha liikkuu.

— Näettekö! presidentti sanoi kädelleen. Minä saan asiat liikkumaan.

— Minne se liikkuu?

Ministeri päästi tynnyrin irti. Se kierähti pöydän ympäri, kulki Moskovan kautta ja palasi huoneeseen ohjuksena.

Hetken oli hiljaista.

— Sehän kasvoi nopeasti, presidentti sanoi.

— Jalostusarvoa, ministeri vastasi.

Ohjus istahti vapaalle tuolille.

— Onko tämä se aamiainen, jonka yhteydessä puhutaan turvallisuudesta?

— Kuka teidät kutsui? käsi kysyi.

— Markkinat.

Presidentti katseli tulokasta hyväksyvästi.

— Hieno muotoilu. Erittäin määrätietoinen. Amerikkalainen?

— Rahoituspohja on kansainvälinen.

Ministeri kumartui presidentin korvaan.

— Meidän pitäisi ehkä keskustella toimitusketjusta.

— Rakastan ketjuja. Minulla on hotelleja.

— Tämä ketju saattaa päättyä omiin joukkoihimme.

Presidentti kurtisti kulmiaan.

— Voiko loppupään ulkoistaa?

02 / TILANNEKUVA

Vihreä nuoli

Seinälle syttyi kartta. Washingtonista lähti vihreä nuoli öljykauppaan, öljykaupasta Moskovaan ja Moskovasta Teheraniin. Teheranista palasi punainen nuoli.

— Miksi tuo viimeinen nuoli on punainen? presidentti kysyi.

— Se on uhka, ministeri sanoi.

— Vaihtakaa vihreäksi. Näyttää kasvulta.

Käsi nousi pystyyn.

— Saanko puheenvuoron?

— Et. Olet toimeenpaneva elin.

— Minä allekirjoitan helpotuksia, jotka voivat kasvattaa Venäjän tuloja. Venäjä tukee maata, jota vastaan lähetämme sotilaita. Sitten ostamme lisää aseita suojataksemme sotilaita siltä, mitä olemme auttaneet mahdollistamaan.

Presidentti nyökkäsi hitaasti.

— Ja sinä väität, etten luo työpaikkoja.

Ministeri teki muistikirjaansa merkinnän.

— Puolustusteollisuuden näkökulmasta tässä on jatkuvuutta.

Ohjus pyysi kahvia.

03 / PÄIVÄN MENU

Oma käsi markkinahintaan

Tarjoilija toi hopeakuvun alla uuden asiakirjan.

— Mikä tämä on? presidentti kysyi.

— Hätärahoitus lisätorjuntaan.

— Juuri nyt?

— Uhka on kasvanut.

— Kuka sen kasvatti?

Ministeri tutki kattoa. Katossa pyöri kattotuuletin, jonka jokaisessa lavassa luki KANSALLINEN ETU. Se puhalsi eri suuntiin yhtä aikaa.

— Tilanne on monimutkainen, ministeri sanoi.

— Hyvä. Yksinkertaisista tilanteista on vaikea ottaa kunniaa.

Presidentti tarttui kynään.

Käsi kieltäytyi.

— En allekirjoita.

Huoneessa kylmeni. Öljytynnyrin talutushihna kiemurteli lattialla ja katosi ilmanvaihtokanavaan.

— Sinä olet minun käteni, presidentti sanoi.

— Siksi minä olen huolissani.

— Olen antanut sinulle kaiken. Kelloja. Kultaisia hanoja. Historiallisia kädenpuristuksia.

— Nyt olet antamassa minut ruokalistalle.

Presidentti vilkaisi lautasta. Siihen oli ilmestynyt viisi pientä perunaa, kastiketta ja kyltti:

OMA KÄSI — PÄIVÄN MARKKINAHINTAAN.

— Kuka tämän tilasi?

— Te, tarjoilija sanoi. Kun pyysitte kaiken takaisin omalle pöydällenne.

04 / NEUVOTTELUT

Vaikea vastapuoli

Presidentti nosti oikean kätensä lähelle suuta.

— Tämä on neuvottelutaktiikka.

— Kenen kanssa sinä neuvottelet? käsi kysyi.

— Itseni. Olen vaikea vastapuoli.

Hän puraisi.

— Ai! käsi huusi.

Presidentti katsoi ministeriä.

— Kuka hyökkäsi?

— Alustavien tietojen mukaan te.

— Mahdotonta. Minulla on täydellinen tilannekuva.

— Hampaanjäljet sopivat.

Presidentti mietti hetken.

— Asettakaamme kädelle pakotteita.

— Mutta sehän on teidän kätenne.

— Sen olisi pitänyt ajatella sitä ennen provokaatiota.

Ohjus nousi pöydästä.

— Kiitos aamiaisesta. Minulla on lähtö.

— Minne? käsi kysyi.

— Sitä ei kerrota toimitusketjun alkupäälle.

05 / TIEDOTUSTILAISUUS

Historiallinen onnistuminen

Iltapäivällä tiedottaja astui lehdistön eteen.

— Presidentti on tänään vahvistanut Yhdysvaltain turvallisuutta, edistänyt energiakauppaa ja osoittanut henkilökohtaista sitoutumista menojen leikkaamiseen.

— Pitääkö paikkansa, että presidentti söi omaa kättään? toimittaja kysyi.

— Täysin harhaanjohtava ilmaus.

— Mikä olisi oikea?

— Hallinto lyhensi päätöksenteon ja seurausten välistä etäisyyttä.

Aamiaishuoneessa televisio kertoi historiallisesta onnistumisesta. Presidentti katseli sitä tyytyväisenä ja yritti taputtaa.

Ääntä ei kuulunut.

Hän määräsi television kovemmalle.