Fazerin suklaa vai datakeskukset?

Mustaa valkoisella: Fazerin sokerinen voitto ja Suomen katkera tappio

Hallitus teki suuren ja historiallisen päätöksen: luopui makeisveron korotuksesta. Kansalaiset huokaisivat helpotuksesta — nyt suklaapatukka maksaa muutaman sentin vähemmän, ja samalla Fazer sai päättää investoida uuden makeistehtaan Suomeen. Hienoa! Ja jotta päätös olisi varmasti mahdollisimman ”kansantaloudellisesti järkevä”, valtio tuki investointia Business Finlandin kautta 20 miljoonalla eurolla.

Mutta tämä ei tietenkään jää tähän. Hallituksen laskutaitoa sopii ihailla: samalla kun Fazerin verotaakkaa kevennettiin arvonlisäveron ja makeisveron suhteen, valtio menettää vuosittain enemmän tuloja kuin koko tehdasinvestoinnin arvo. Ja jotta kiitollisuus varmasti läikkyisi yli äyräiden, muistetaan vielä, että Fazerin omistajat muuttivat Sveitsiin, jossa veroprosentti ei ole varsinaisesti suomalaisen yhteiskunnan ylläpidon tasolla. Aiemmin he maksoivat miljoonaluokan veroja Suomeen, mutta nyt kiitos kuuluu alppimaisemille.

Niinpä suomalaiset veronmaksajat eivät pelkästään tue Fazerin tehtaan rakentamista, vaan myös sen omistajien verovapaita voittoja. Ja mitä suomalaiset saavat vastineeksi? Kenties Fazerin mainoksen, jossa kerrotaan kuinka ”suklaa yhdistää ihmisiä” — paitsi verotuloja jaettua Suomeen.

Ja koska valtion on oltava tasapuolinen, helpotuksia ei tietenkään voi antaa ilman, että jokin muu maksaa lystin. Niinpä sähkön veroa päätettiin nostaa. Pieni yksityiskohta, joka saattaa vaikuttaa siihen, että Suomeen suunniteltujen datakeskusten investointihalukkuus hiipuu. Datakeskuksia, joiden arvo olisi ollut kymmenissä miljardeissa. Mutta mitäpä me niillä tekisimme — sehän olisi liikaa investointeja tälle pienelle maalle. Parempi pitää kiinni tutusta ja turvallisesta: muutama suklaalevy lisää ja terveisiä Sveitsiin.

ChatGPT Image 3. elok. 2025 klo 06.53.55

Näin se tasapaino syntyy. Fazer saa, Sveitsi saa, ja suomalainen veronmaksaja saa… laskun. Mutta hei — ainakin meillä on uusi tehdas, jossa voimme tehdä lisää suklaata, jolla voi lohduttaa itseään sähkölaskun äärellä.

Eikä tässä ole mitään uutta. Suomessa näyttää vallitsevan poliittinen doktriini: jos jokin investointi voisi hyödyttää kansantaloutta merkittävästi, se pitää torjua. Jos taas investointi hyödyttää ulkomaille muuttaneita omistajia, sitä pitää tukea kaksin käsin.

Kysymys kuuluu: Fazer vai datakeskukset? Suklaalevy vai 10 miljardia? Vastaus hallitukselta on selvä: suklaa maistuu paremmalta.

Samankaltaiset artikkelit

  • Ylen ikuinen indeksi

    YLEN IKUINEN INDEKSI Veronmaksaja, katso peiliin ja hymyile. Olet juuri tilannut 8-osaisen dokumenttisarjan purukumien historiasta, kuunnellut podcastia koiran tunteista ja rahoittanut uuden työpajan, jossa mietitään, miltä ääni maistuu. Tervetuloa Ylen maailmaan – ikuiseen koneeseen, jossa logiikka taipuu indeksin tahtoon. Yle, tuo kansallinen ääni, joka kuulee, näkee ja tuntee… etenkin rahan hajun. Kiitos automaattisesti kohoavan indeksisidonnaisen…

  • Suomalaisten katkeroitumisen ihana kurjuus

    Suomen talous on ollut alamäessä niin kauan, että se alkaa muistuttaa pysyvää maisemaa. Sellainen järvimaisema, jossa sumu ei hälvene edes juhannuksena. Jo Jyrki Kataisen hallituksen ajoista lähtien on ollut selvää, että jotain tapahtuu – mutta kukaan ei oikein tiedä mitä, eikä ainakaan kuka on vastuussa. Pääministerit ovat vaihtuneet tiuhempaan kuin talvirenkaat Etelä-Suomessa. Jokainen on tullut…

  • Sähköinen kauhun tasapaino

    Kansa on alkanut epäillä, että pörssisähkön hinta ei ehkä sittenkään määräydy puhtaasti luonnonvoimien mukaan, vaikka sitä on vuosikaudet selitetty ulkoilmalta tuoksuvalla periaatteella: “Jos tuulee, halpaa. Jos ei tuule, kallista. Sade voi vaikuttaa, paitsi silloin kun ei vaikuta.” Jossain kohtaa selitysten ja todellisuuden väliin on ilmestynyt railo, jonka läpi jokainen suomalainen näkee suoraan sähkömarkkinoiden maagiseen mustaan…

  • Tuuleen puhallettu

    Satiiri Sanna Marinin hallituksen rahankäytöstä VTV:n raportti kertoo karun mutta odotetun tarinan: Sanna Marinin hallitus onnistui neljässä vuodessa kasvattamaan valtion menoja 41 miljardilla eurolla yli ennen pandemiaa sovitun tason. Yli puolet summasta ei liittynyt koronaan — ellei koronaksi lasketa kaikkea, mikä tuntui sillä hetkellä hyvältä idealta. Kun mopo kerran keulii, sitä on turha vetää alas….

  • Miksi tehottomuus on työelämän uusi eliittitaito

    Miksi alisuorittaminen on uusi huippuosaaminen Kun maailma pyörii yhä kiivaammin kohti täydellisyyden illuusiota, syntyy luonnollinen vastareaktio: alisuorittaminen. Se ei ole enää vain laiskuuden sivutuote, vaan strateginen valinta. Miksi rehkiä, kun voi olla viisas ja tehdä juuri sen verran, että pysyy pinnalla? Tervetuloa maailmaan, jossa tehokkuus mitataan siinä, kuinka vähällä työllä saa eniten kiitosta. Alisuorittaminen –…

  • Sopeutumisrahat ja tasa-arvo

    Suomessa on tällä hetkellä 23 entistä kansanedustajaa, jotka saavat kuukausittaista sopeutumisrahaa, koska eivät ole työllistyneet vaalikauden päättymisen jälkeen. Tämä erityinen tuki – sopeutumisrahat – joka voi jatkua jopa kolmen vuoden ajan, myönnetään ilman velvoitetta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi tai osallistua aktiivimallin mukaisiin toimiin. Samalla tuhannet tavalliset työnhakijat joutuvat osoittamaan viikoittain aktiivisuutensa TE-toimistolle saadakseen edes peruspäivärahan. Miksi…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *