Finnair kriisissä-lakot,palkkavaatimukset ja väsymys

Voihan Finnair

Kevät on Suomessa tunnetusti lintujen paluun aikaa – mutta tänä vuonna siivekkäistä suurinta huomiota on kerännyt Finnair, tuo kansallinen siipirikko. Ensin lakkoilivat lentäjät, sitten maahenkilökunta, ja seuraavaksi huhutaan että kabinissa jaetaan lentopisteitä pelkästään sille, joka jaksaa ilmestyä töihin.

Finnair, tuo sinivalkoinen ylpeytemme, on muuttunut sinivalkoiseksi uhmaksi. Lentoasemilla kuhisee: ei koneiden noususta vaan siitä, ettei ne nouse ollenkaan. Lentoja perutaan, matkustajat jäävät kentille, ja monella jää reissu väliin – mutta tärkeintä on tietenkin, että joku jossain saa juuri sen palkkavaatimuksen läpi, jonka Excelissä punaisella alleviivattiin jo helmikuussa.

Muistutetaanpa nyt hetki siitä tosiasiasta, että korona-aikana juuri valtio – eli me kaikki – pidimme Finnairin hengissä. Se ei ollut mikään tarjouslento, vaan suora tukilinja, miljardeilla euroilla. Kun muut yrittivät hengittää maskin läpi, Finnair sai suoraa happea budjetista. Silloinkin, kun koneet seisoivat kiitotiellä tyhjillään, henkilöstölle maksettiin, ettei vain tarvitsisi vaihtaa alaa tai opetella tekemään cappuccinoa 4,20€:n tuntipalkalla jossain lentoaseman kuppilassa.

Ja nyt? Nyt ei tunnu kelpaavan edes indeksikorotukset. Jokainen työntekijä vaatii oman nousukiitonsa, vaikka koneet pysyvät maassa. Onko kyse enää oikeuksista vai vain siitä, että huonoa oloa yritetään lievittää palkkavaatimuksilla?

Voisi kysyä: onko meillä enää varaa pitää yllä tällaista valtionhalaamaa lentoyhtiötä, joka toimii kuin vanha diesel-auto – kallis pitää käynnissä, ja tökkii aina kun sää vähän muuttuu?

Ehkä on aika kohdata todellisuus: Finnair ei ole enää kansallinen aarre, vaan kansallinen riippakivi. Jos lentäminen ei maistu ja palkka ei kiinnosta, niin maailma on täynnä työpaikkoja – vaikka Ruotsin SASilla, jossa saa ehkä paremmat lihapullat ja vähemmän lakkoja. Tai vielä parempi: perustetaan Finnairin sisään oma ”Ulososasto” – henkilökunta, joka ei pidä ehdoista, saa siirtyä reippaasti muihin tehtäviin, vaikka R-kioskille. Ylpeydellä. Matkustajat kiittäisivät.

Tai suljetaan koko pulju. Kyllä maailmassa lentoyhtiöitä piisaa. Miksei osteta halpaan hintaan lippuja AirBalticilta, joka saattaa jopa lähteä ajallaan? Annetaan markkinoiden hoitaa tämäkin, jos kerran yhteinen tahto on unohtunut matkalle.

Kansallisen lentoyhtiön pitäisi yhdistää, ei jakaa. Mutta nyt Finnair näyttää meille sen, mitä tapahtuu, kun yhteinen kurssi hajoaa – ja jokainen työntekijä lentää omalla kompassillaan, matkustajista piittaamatta.


ChatGPT Image 6. heinak. 2025 klo 09.44.32 2

Samankaltaiset artikkelit

  • Rauha

    Onko rauha hyödyke, jonka parasta ennen -päiväys on umpeutunut? Rauha ei ole enää itsessään selvä tila vaan poliittinen väline,jonka arvoa suurvallat määrittelevät omista lähtökohdistaan.Tässä analyysissä pureudutaan siihen,miksi rauhan ylläpito on tullut vaikeammaksi kuin koskaan. Rauha on outo tuote. Sitä myydään juhlapuheissa, sitä varastoidaan diplomaattisissa kaapeissa kuin kallista viiniä, ja aina kun se avataan, se on…

  • Tämä on provokaatio!

    Ja siksi totta – tai ainakin tarpeeksi totta ollakseen vaarallista On helpointa aloittaa suoraan: Tämä teksti on provokaatio. Ei siksi, että haluaisin ärsyttää sinua.Vaan siksi, että ilman provokaatiota mikään ei enää tunnu miltään. Aikamme uusi valuutta: provokaatio Ennen oli faktoja.Sitten tuli mielipiteitä.Nyt on provokaatioita. Provokaatio ei pyri olemaan totta.Se pyrkii voittamaan. Se toimii yksinkertaisella logiikalla:jos…

  • Rahaa on-ja vielä vappusatanen päälle

    Rahaa on… ja vielä vappusatanen päälle – tuplana Ingressi Kevät pehmentää valon lisäksi myös talouspuheen.Kun vaalit lähestyvät,luvut kevenevät ja mahdollisuudet kasvavat-ainakin hetkeksi.Onko rahaa oikeasti enemmän,vai muuttuuko vain tapa,jolla siitä puhutaan? Kevät 2027 lähestyy, ja sen mukana Suomen poliittisen vuodenajan klassikko: vaalilupaukset, jotka kukkivat hetken kuin leskenlehdet asfaltin raosta – sitkeitä, yllättäviä ja hieman epäuskottavia. Viimeisimpien…

  • Mahdoton tehtävä;pahempi kuin Rubikin kuutio

    Mahdoton tehtävä: Pahempi kuin Rubikin kuutio Ensin tuli korona ja pysäytti maailman. Sairastutti ihmiset, sulki rajat ja lamautti talouden. Sitten alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa – Euroopan painajainen, joka ei herättänyt meitä unesta vaan syöksi yhä syvemmälle epävarmuuden aikaan. Tämän jälkeen seurasi inflaatio: ruoan ja energian hinnat karkasivat käsistä, keskuspankit säätivät korkoja, mutta kukaan ei tuntunut…

  • Muuttaako tekoäly kokemaamme maailmaa?

    Kun todellisuus ei enää synny vain ihmisestä Tekoälystä on tullut yksi aikamme keskeisimmistä puheenaiheista. Se ei ole enää vain teknologia-alan työkalu, vaan voima, joka ulottuu lähes jokaiseen elämän osa-alueeseen. Samaan aikaan keskustelua sävyttää ristiriita:innostus ja pelko kulkevat rinnakkain. Mutta ehkä tärkein kysymys ei ole se, mitä tekoäly tekee työpaikoille.Vaan tämä: Muuttaako tekoäly sitä, miten koemme…

  • Kuin jäitä polttelis

    1990-luvun alussa Suomessa syntyi vastaus, joka ei ollut vitsi eikä valitus – vaan diagnoosi. Kun kysyttiin “Mitä kuuluu?”, moni vastasi:“Kuin jäitä polttelis.” Se oli lause, joka kertoi enemmän kuin tilastot.Se kuvasi tunnetta siitä, että jokin oli rikki, mutta kukaan ei vielä tiennyt kuinka pahasti. Nyt, yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin, lause tuntuu palaavan kieleen. Ei yhtä…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *