Jäätyneet tuulivoimalan lavat talvisessa maisemassa Suomessa

TUULIMYLLYT

Eikä! Tuulimyllyjen lavoissa jäitä!

Suomi on maa, jossa ihminen voi luottaa kolmeen asiaan:
talvi tulee, vero tulee – ja joku yllättyy talvesta.

Tänä talvena kansakunta sai uuden kollektiivisen elämyksen:
tuulivoimaloiden lavat jäätyvät pakkasessa.

Kyllä.
Suomessa.
Talvella.

Yllätys oli lähes yhtä suuri kuin jos joku olisi raportoinut, että juhannuksena on valoisaa.

Insinööritaidon jäätynyt hetki

Tuulivoima on ollut viime vuosien ilmastopoliittinen supersankari.
Se lensi Suomeen vihreänä viittana, valtio heitti rahaa kuin konfettia ja sähköyhtiöt hymyilivät kuin lapsi karkkikaupassa.

Kaikki oli täydellistä.

Kunnes tuli…
pakkanen.

Ja pakkanen teki sen, mitä pakkanen tekee:
se jäädytti.

Yhtäkkiä kansakunta sai kuulla, että tuulivoimaloiden lavat voivat jäätyä, jolloin tuotanto hiipuu.
Ja kun tuotanto hiipuu, sähkö kallistuu.
Ja kun sähkö kallistuu, suomalainen alkaa keittää kahvia kiukulla.

Kysymys kuuluu:
oliko tämä todella yllätys?

Suomessa on ollut talvi viimeiset noin 10 000 vuotta.

Tuuleton talvi – Suomen uusi kansallismaisema

Tilanne on suunnilleen seuraava:

  • On kylmä → tarvitaan sähköä paljon
  • On tyyni → tuulivoima ei tuota
  • On pakkanen → lavat jäätyvät
  • On kallista → kuluttaja maksaa

Tätä voisi kutsua energiapolitiikan neljänneksi luonnonlaiksi.

Fysiikan oppikirjoihin lisätään pian uusi kaava:

Sähkön hinta = (Pakkanen × Tyyni sää)² + Selitykset mediassa

Lapojen jäätyminen – tragedia vai liiketoimintamalli?

Virallinen selitys kuuluu:
”Lapojen jäätyminen heikentää tuotantoa.”

Mutta suomalainen kuluttaja on käytännön ihminen. Hän kysyy:

Onko tämä:

  1. Insinööritaidon mahalasku
  2. Energiapolitiikan kokeilu
  3. Vai nerokas liiketoimintamalli?

Koska onhan tilanteessa tiettyä dramaturgiaa:

Valtio tukee rakentamista →
Tuotanto vaihtelee →
Hinta nousee →
Yhtiöiden tulos kasvaa →
Kuluttaja ostaa villasukat lisää.

Jos tämä olisi Netflix-sarja, sitä kutsuttaisiin nimellä:
”Frozen Profits”.

Suomen energiapolitiikan uusi realismi

Tuulivoimalat pakkasessa ja tyynessä talvisäässä

On syntynyt uusi käsite: strateginen jäätyminen.

Ajatus on elegantti:

Kesällä tuulivoima toimii.
Talvella sitä selitetään.

Suomalainen maksaa sähkölaskunsa, sytyttää kynttilän ja kuuntelee asiantuntijaa, joka kertoo rauhoittavasti:

“Tilanne on tilapäinen.”

Suomessa kaikki tilapäinen kestää keskimäärin 30 vuotta.

Kansallinen oppimiskokemus

Tämä talvi on opettanut meille paljon:

  • Tuulivoima toimii, kun tuulee
  • Se ei toimi, kun ei tuule
  • Se toimii huonommin, kun on kylmä
  • Ja sähkö on kallista juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan

Toisin sanoen:
järjestelmä toimii täydellisesti – kun sitä ei tarvita.

Lopuksi: valoisa tulevaisuus

Mutta ei hätää. Ratkaisuja on varmasti tulossa:

  • työryhmä
  • selvitys
  • tiekartta
  • strategia
  • visio
  • pilotointi
  • ja lopulta uusi työryhmä.

Sillä mikään ei sulata jäätä tehokkaammin kuin raportti.

Ja suomalainen?
Hän vetää villasukat jalkaan, maksaa laskun ja kuiskaa hiljaa:

“Ehkä ensi talvena tuulee.”

Samankaltaiset artikkelit

  • Mark Rutte ja Donald Trump

    Daddy, Daddy Cool – maailman kohtalo Mark Rutten tanssiaskelissa Haagissa nähtiin viime viikolla Nato-kokous, joka muistutti enemmän eurooppalaisten johtajien tanssiaistilaisuutta kuin turvallisuuspoliittista huippukokousta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli myös paikalla, ja näin ollen hänen haamunsa leijui jokaisessa puheenvuorossa ja katseessa. Erityisesti uuden Nato-pomon, Mark Rutten, käytös muistutti lähinnä koreografista mielistelyä. Trumpia ylistettiin rivien välistä ja…

  • Varmaa kui epävarma

    Ukrainan rauhanneuvottelut ja voiman todellinen merkitys Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat Alaskassa – symbolisesti kaukana Euroopasta mutta lähellä valtapolitiikan hermokeskuksia – keskustelemaan Ukrainan sodasta. Tulokset olivat kaikkea muuta kuin selkeitä. Mitään ei saatu aikaan, mikä viittaisi rauhaan tai konkreettiseen etenemiseen. Yksi asia on kuitenkin varma: sota jatkuu. Putin pelaa aikaa. Jokainen kuukausi kuluttaa ukrainalaisia,…

  • Kuolema Gazassa

    Lapsi makaa hiljaa. Viisi vuotta, mutta painaa tuskin kolmea kiloa. Langan laiha, silmät suurina onttoina kuoppina, iho kiinni luissa kuin unohtunut vaate kuivuneella pyykkinarulla. Hän ei itke enää – ei jaksa. Sänky on pelkkä repaleinen patja betonilattialla, ja ympärillä on hiljaisuus, joka tuntuu huutavan. Äiti istuu vierellä, käsi lapsensa kylmenevällä otsalla. Hän ei ole syönyt…

  • Finnair kriisissä-lakot,palkkavaatimukset ja väsymys

    Voihan Finnair Kevät on Suomessa tunnetusti lintujen paluun aikaa – mutta tänä vuonna siivekkäistä suurinta huomiota on kerännyt Finnair, tuo kansallinen siipirikko. Ensin lakkoilivat lentäjät, sitten maahenkilökunta, ja seuraavaksi huhutaan että kabinissa jaetaan lentopisteitä pelkästään sille, joka jaksaa ilmestyä töihin. Finnair, tuo sinivalkoinen ylpeytemme, on muuttunut sinivalkoiseksi uhmaksi. Lentoasemilla kuhisee: ei koneiden noususta vaan siitä,…

  • Espanjan tauti

    Antti Lindtmanin miljardijahti Antti Lindtman kävi Espanjassa ja löysi sieltä tulevaisuuden. Ei ehkä Suomen tulevaisuutta, mutta oman poliittisen tulevaisuutensa kannalta käyttökelpoisen mallin: jos talous ei taivu ohjelmaksi, tehdään ohjelma talouden ympärille. SDP:n ongelma ei ole se, etteikö se haluaisi hallita. Päinvastoin. Se haluaa hallita niin paljon, että hallitusvastuu alkaa muistuttaa jo kansalaisoikeutta. Ongelma on vain…

  • Mahdoton tehtävä;pahempi kuin Rubikin kuutio

    Mahdoton tehtävä: Pahempi kuin Rubikin kuutio Ensin tuli korona ja pysäytti maailman. Sairastutti ihmiset, sulki rajat ja lamautti talouden. Sitten alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa – Euroopan painajainen, joka ei herättänyt meitä unesta vaan syöksi yhä syvemmälle epävarmuuden aikaan. Tämän jälkeen seurasi inflaatio: ruoan ja energian hinnat karkasivat käsistä, keskuspankit säätivät korkoja, mutta kukaan ei tuntunut…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *