Sumu ei kysynyt,
kuka olen.
Se tuli lähemmäs
kuin yksikään nimi,
peitti sen, mikä oli liikaa.
Ranta hävisi ensin,
sitten ajatus,
lopulta tarve selittää.
Sumu pysähtyi eteeni,
ikään kuin olisi muistanut
askeleeni.
Kuljin sen läpi kevyempänä,
mutta en kadonneena.
3. Ranta ei kysy nimeä Ranta ei kysy nimeä,se ottaa vastaan. Se tunnistaa painon,ei tarinaa sen takana. Astuin siihen hetkeen,jossa mikään ei vaatinut todistusta.Vesi liikkui sivuunja palasi. Nimeni jäi kuivaan ilmaan,jalat oppivat toisen kielen. Ranta tiesi minustavain sen, mikä oli totta:askelen,lämmön,hetken. Kaikki muujäi rannattomaksi.
7. Kivien muistama askel Kivet muistavat paremminkuin me. Ne eivät tallenna nimeä,vain painonja suunnan. Astuin rantaankuin olisin tullut ennenkin,vaikka tiesin etten ollut. Vesi kulki nilkkojen ohi,mutta kivi jäi. Se tiesi askeleesta sen,minkä minä unohdan:että jokainen kosketuson myös jälki.
29.Kirje ilman lähettäjää Kirjeellä ei olelähettäjää. Se ei tullut minulta,eikä ole menossakenellekään. Se on ollut tässäniin kauan,että tarve allekirjoittaaon haihtunut. Kun luen sen nyt,tunnistan käsialanmutta en nimeä. Kirje ei pyydä vastausta,eikä selitystä.Se tietää jo,että on perillä.
19. Syvyys ei ole pimeää Syvyys ei ole pimeää,se on tottumista. Aluksivalo katoaa,sitten tarve nähdä. Veden allaasiat eivät selkiydy,ne rauhoittuvat. Se, mikä ennen pelotti,on nyt vainosa maisemaa. Syvyys ei kysy,selviätkö.Se odottaa,että lakkaat vastustamasta.
15. Aika ui vastavirtaan Aika ei kulje täällä eteenpäin. Se palaa,kiertää,pysähtyyja jatkaa toista kautta. Syvyydessämuisto ei vanhene,se vain vaihtaa paikkaa. Näen hetkiä,joita en elänyt loppuun,ja toisia,joista en lähtenyt ajoissa. Aika ui vastavirtaanhiljaa,ilman tahtoa korjata. Se ei hae uomaa.Se on jo vedessä.
4. Hiljaisuus osaa odottaa Hiljaisuus ei vaadi huomiota,se pysyy. Se tietää,että kaikki tärkeäsaapuu myöhässä. Vesi oli paikallaan,ei pysähtynyt,vain valmis. Istuin hetken,jossa mikään ei kutsunut,eikä mikään lähtenyt. Hiljaisuus osasi odottaaminua paremminkuin minä itse.
