Finnair kriisissä-lakot,palkkavaatimukset ja väsymys

Voihan Finnair

Kevät on Suomessa tunnetusti lintujen paluun aikaa – mutta tänä vuonna siivekkäistä suurinta huomiota on kerännyt Finnair, tuo kansallinen siipirikko. Ensin lakkoilivat lentäjät, sitten maahenkilökunta, ja seuraavaksi huhutaan että kabinissa jaetaan lentopisteitä pelkästään sille, joka jaksaa ilmestyä töihin.

Finnair, tuo sinivalkoinen ylpeytemme, on muuttunut sinivalkoiseksi uhmaksi. Lentoasemilla kuhisee: ei koneiden noususta vaan siitä, ettei ne nouse ollenkaan. Lentoja perutaan, matkustajat jäävät kentille, ja monella jää reissu väliin – mutta tärkeintä on tietenkin, että joku jossain saa juuri sen palkkavaatimuksen läpi, jonka Excelissä punaisella alleviivattiin jo helmikuussa.

Muistutetaanpa nyt hetki siitä tosiasiasta, että korona-aikana juuri valtio – eli me kaikki – pidimme Finnairin hengissä. Se ei ollut mikään tarjouslento, vaan suora tukilinja, miljardeilla euroilla. Kun muut yrittivät hengittää maskin läpi, Finnair sai suoraa happea budjetista. Silloinkin, kun koneet seisoivat kiitotiellä tyhjillään, henkilöstölle maksettiin, ettei vain tarvitsisi vaihtaa alaa tai opetella tekemään cappuccinoa 4,20€:n tuntipalkalla jossain lentoaseman kuppilassa.

Ja nyt? Nyt ei tunnu kelpaavan edes indeksikorotukset. Jokainen työntekijä vaatii oman nousukiitonsa, vaikka koneet pysyvät maassa. Onko kyse enää oikeuksista vai vain siitä, että huonoa oloa yritetään lievittää palkkavaatimuksilla?

Voisi kysyä: onko meillä enää varaa pitää yllä tällaista valtionhalaamaa lentoyhtiötä, joka toimii kuin vanha diesel-auto – kallis pitää käynnissä, ja tökkii aina kun sää vähän muuttuu?

Ehkä on aika kohdata todellisuus: Finnair ei ole enää kansallinen aarre, vaan kansallinen riippakivi. Jos lentäminen ei maistu ja palkka ei kiinnosta, niin maailma on täynnä työpaikkoja – vaikka Ruotsin SASilla, jossa saa ehkä paremmat lihapullat ja vähemmän lakkoja. Tai vielä parempi: perustetaan Finnairin sisään oma ”Ulososasto” – henkilökunta, joka ei pidä ehdoista, saa siirtyä reippaasti muihin tehtäviin, vaikka R-kioskille. Ylpeydellä. Matkustajat kiittäisivät.

Tai suljetaan koko pulju. Kyllä maailmassa lentoyhtiöitä piisaa. Miksei osteta halpaan hintaan lippuja AirBalticilta, joka saattaa jopa lähteä ajallaan? Annetaan markkinoiden hoitaa tämäkin, jos kerran yhteinen tahto on unohtunut matkalle.

Kansallisen lentoyhtiön pitäisi yhdistää, ei jakaa. Mutta nyt Finnair näyttää meille sen, mitä tapahtuu, kun yhteinen kurssi hajoaa – ja jokainen työntekijä lentää omalla kompassillaan, matkustajista piittaamatta.


ChatGPT Image 6. heinak. 2025 klo 09.44.32 2

Samankaltaiset artikkelit

  • Trump,Putin ja Ukraina-Suuri puhallus

    Suuri puhallus Viime aikojen kansainvälisessä politiikassa on nähty monenlaisia yllätyksiä, mutta kenties suurin niistä on Yhdysvaltojen uusi, jännittävä lähestymistapa Eurooppaan. Trumpin hallinto on jälleen ottanut käyttöön tunnusomaisen strategiansa: epävakauden maksimointi ja johdonmukaisuuden minimointi. Lopputuloksena Euroopan johtajat ovat joutuneet omaksumaan entistä notkeamman joogaharjoituksen, sillä heidän täytyy venyä niin tulkitsemaan kuin kestämäänkin Washingtonin viimeisimpiä käänteitä. Euroopan pääkaupungeissa…

  • Trump ja Putin sopivat ilman Ukrainaa -Suuri Puhallus

    Trump ja Putin – Alaskan kabinettipokeri ilman Ukrainaa Trump ja Putin tapaavat ilman Ukrainaa keskustellakseen suurvaltapolitiikasta. Kun tarkastellaan Alaskan neuvottelujen taustoja, on tärkeää ymmärtää, miten suurvaltojen suhteet ovat kehittyneet viime vuosina. Trumpin ja Putinin välinen yhteistyö on monimutkainen ja moniulotteinen ilmiö, jossa geopoliittiset intressit, taloudelliset suhteet ja henkilökohtaiset dynamiikat kohtaavat. Esimerkiksi Trumpin hallinnon aikana Yhdysvaltojen…

  • Kuolema Gazassa

    Lapsi makaa hiljaa. Viisi vuotta, mutta painaa tuskin kolmea kiloa. Langan laiha, silmät suurina onttoina kuoppina, iho kiinni luissa kuin unohtunut vaate kuivuneella pyykkinarulla. Hän ei itke enää – ei jaksa. Sänky on pelkkä repaleinen patja betonilattialla, ja ympärillä on hiljaisuus, joka tuntuu huutavan. Äiti istuu vierellä, käsi lapsensa kylmenevällä otsalla. Hän ei ole syönyt…

  • Sota-olemmeko jo alitajuisesti hyväksyneet sen

    Sota Sana ”sota” ei enää säikytä kuten ennen. Se on muuttunut arkiseksi sanaksi, joka toistuu uutisotsikoissa, analyyseissä, somekeskusteluissa ja kyläkaupan kassajonossa. Puhumme sodasta kuin säästä – että mitenköhän se tästä kehittyy, kuivuuko vai sataa. Jokin on muuttunut. Sota ei ole enää kaukainen historiallinen tapahtuma tai muiden ongelma. Se hiipii lauseisiimme, valmistautumiseemme, talouteemme, jopa uneemme. Emme…

  • Spekulaatio

    Spekulaatio-Kalle Rovanperä siirtyy formuloihin Kun Kalle Rovanperä ilmoitti jättävänsä MM-rallit ja siirtyvänsä kohti formula-uraa, lehdistössä käynnistyi tuttu rituaali: spekulaatioiden tanssi. Ensin otsikot, sitten “asiantuntijoiden” arviot, perään sosiaalisen median myrsky, jossa kannustuksen ja epäilyn äänet törmäävät toisiinsa kuin ensimmäisen mutkan jarrutuksessa. Toisille Rovanperä on rohkea uudistaja, nuori mies, joka uskaltaa hypätä tuntemattomaan. Toisille hän on “liian…

  • Drooneja Puolan yllä

    Drooneillaan, kun tavataan – Euroopan haavoittuvuus paljastui Venäjän droonien lähettäminen Puolan ilmatilaan paljasti jälleen Euroopan turvallisuuden heikot kohdat. Vaikka Ukrainassa käydään täysimittaista droonisotaa, EU ja Nato näyttivät jäävän sivustakatsojiksi – ikään kuin yllätys olisi tullut tyhjästä. Droonit ovat nykysodankäynnin perusvälineitä: niillä tiedustellaan, isketään ja vaikutetaan psykologisesti. Tapaus osoitti, ettei yhteistä eurooppalaista valvontaa ole vieläkään kyetty…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *