Ammattiyhdistysliikkeen verovapaat tulot


Verovapautta kaikille – paitsi sinulle

Kuvitellaan hetki: olet keskituloinen työntekijä, maksat kuuliaisesti verosi, tankkaat autosi 2,30€/litra ja maksat kahdesta lapsesta päivähoitomaksuja enemmän kuin Netflixistä. Valtionvelka kasvaa, ja sinua pyydetään jälleen osallistumaan yhteiseen talkooseen. Leikataan, säästetään, kannetaan vastuuta. Tuttu laulu, eikö vain?

Mutta sitten vilkaiset uutisia: Ammattiyhdistysliike kerää vuosittain satoja miljoonia euroja tuloja – verovapaasti. Toistatko? Verovapaasti. Siinä missä sinä maksat verot jopa vanhan asuntosi myyntivoitosta, ay-liike pyörittää sijoitusvarallisuuttaan kuin Wall Streetillä ilman, että verottaja edes vilkaisee heidän suuntaansa.

Miksi? Koska ay-liike on yleishyödyllinen yhteisö. Kyllä, luit oikein. Nämä monimutkaiset, byrokraattiset, miljardiluokan instituutiot ovat virallisesti kuin partiolippukunta tai kyläyhdistys, joiden ylin päämäärä ei ole tuotto vaan ”jäsentensä hyvä”. Ja hyväähän se on, ainakin taloudellisesti – järjestölle.

Sijoittaminen on kivaa, kun ei tarvitse maksaa veroja

Ay-liike on taitava. Se omistaa hotelleja, kiinteistöjä, sijoitusrahastoja ja osakkeita. Se tekee bisnestä, mutta ei ole virallisesti liiketoiminnallinen. Mikä nerous! Jos yksityishenkilö tai yritys yrittäisi samaa, poliisi, verottaja ja Ylen MOT saapuisivat pihalle kuin joulupukki Lapin Mörrimöykkyyn.

Mutta ay-liike – se saa rahansa jäsenmaksuista, jotka nekin ovat verovähennyskelpoisia. Sinä maksat, liitto kiittää. Jäsenmaksu virtaa suoraan kassaan, ja sillä rakennetaan taloudellista imperiumia, joka on verosuojattu kuin Alpit sveitsiläiselle pankkiirille.

Tasa-arvoinen Suomi – eri säännöt eri kerhoille

Meille muille puhutaan oikeudenmukaisuudesta ja verotuksen tasapuolisuudesta. Että kaikki osallistuvat. Että suurituloistenkin pitää maksaa osuutensa. Ja toki näin pitää ollakin – mutta entä kun ay-liike jättää yhteisen verokakun maksamatta?

Kun kansalainen kysyy tästä, hän saa vastaukseksi hymyn ja toteamuksen: ”Ay-liikkeet ovat demokraattisia ja yleishyödyllisiä, eikä niiden tarkoitus ole tuottaa voittoa.” Silti heillä on toimistotorneja ja investointisalkkuja, jotka saisivat Nordean kateelliseksi. Mutta muistetaan: kyse ei ole voitosta, vaan arvoista. Ja arvoista ei makseta veroja – ainakaan jos ne ovat oikeat.

Samankaltaiset artikkelit

  • Keskusliikkeet-hinnat ja voitot

    Keskusliikkeiden kaksinaamainen peli Sanotaan, että kaupankäynti ei kannata. Sanotaan, että kustannukset nousevat, että inflaatio painaa ja että jokainen sentti on kriittinen. Sanotaan, että ruoan hinta on seurausta maailman murroksista. Mutta mitä ei sanota? Ei sanota, että samalla kun kuluttajalle toistetaan ahdingon tarinaa, Kesko tekee historiansa parasta tulosta. Kesko on kansainvälisessä vertailussa huippukannattava toimija. Liikevoittoprosentti keikkuu…

  • Sähköinen kauhun tasapaino

    Kansa on alkanut epäillä, että pörssisähkön hinta ei ehkä sittenkään määräydy puhtaasti luonnonvoimien mukaan, vaikka sitä on vuosikaudet selitetty ulkoilmalta tuoksuvalla periaatteella: “Jos tuulee, halpaa. Jos ei tuule, kallista. Sade voi vaikuttaa, paitsi silloin kun ei vaikuta.” Jossain kohtaa selitysten ja todellisuuden väliin on ilmestynyt railo, jonka läpi jokainen suomalainen näkee suoraan sähkömarkkinoiden maagiseen mustaan…

  • Ylen ikuinen indeksi

    YLEN IKUINEN INDEKSI Veronmaksaja, katso peiliin ja hymyile. Olet juuri tilannut 8-osaisen dokumenttisarjan purukumien historiasta, kuunnellut podcastia koiran tunteista ja rahoittanut uuden työpajan, jossa mietitään, miltä ääni maistuu. Tervetuloa Ylen maailmaan – ikuiseen koneeseen, jossa logiikka taipuu indeksin tahtoon. Yle, tuo kansallinen ääni, joka kuulee, näkee ja tuntee… etenkin rahan hajun. Kiitos automaattisesti kohoavan indeksisidonnaisen…

  • Sopeutumisrahat ja tasa-arvo

    Suomessa on tällä hetkellä 23 entistä kansanedustajaa, jotka saavat kuukausittaista sopeutumisrahaa, koska eivät ole työllistyneet vaalikauden päättymisen jälkeen. Tämä erityinen tuki – sopeutumisrahat – joka voi jatkua jopa kolmen vuoden ajan, myönnetään ilman velvoitetta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi tai osallistua aktiivimallin mukaisiin toimiin. Samalla tuhannet tavalliset työnhakijat joutuvat osoittamaan viikoittain aktiivisuutensa TE-toimistolle saadakseen edes peruspäivärahan. Miksi…

  • Aluehallinnot-poliittinen palkkioautomaatti

    Vääryyden filosofia: Aluehallinto – palkkioautomaatin pyhä mysteeri Mikä yhdistää suomalaisen tasa-arvon, politiikan kiittämisen kulttuurin ja veronmaksajan kuhnivan aherruksen? Vastaus on selvä: aluehallinto. Tämä suomalainen innovaation irvikuva on hallinnon muoto, jossa päätöksenteko on lähinnä esteettinen ele – kaunis, mutta sisällöltään täysin turha. Aluehallitukset syntyivät kuulemma turvaamaan yhdenvertaisuutta ja palveluiden saatavuutta. Käytännössä ne näyttävät turvaavan lähinnä puolueiden…

  • Suomalaisten katkeroitumisen ihana kurjuus

    Suomen talous on ollut alamäessä niin kauan, että se alkaa muistuttaa pysyvää maisemaa. Sellainen järvimaisema, jossa sumu ei hälvene edes juhannuksena. Jo Jyrki Kataisen hallituksen ajoista lähtien on ollut selvää, että jotain tapahtuu – mutta kukaan ei oikein tiedä mitä, eikä ainakaan kuka on vastuussa. Pääministerit ovat vaihtuneet tiuhempaan kuin talvirenkaat Etelä-Suomessa. Jokainen on tullut…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *