Israel ja Libanon kirjoittaneet rauhansopimuksen
Sana oli painettu isolla, mutta ei liian isolla — kuin toimitus olisi harkinnut kokoa pitkään ja päättänyt lopulta olla juhlimatta liikaa etukäteen. Luin kappaleen ja huomasin lukevani sen hitaammin kuin edelliset, ikään kuin nopea lukeminen olisi voinut karkottaa sen.
Ulkomaat — diplomatia
Israel ja Libanon ovat allekirjoittaneet rauhansopimuksen, joka päättää maiden välisen sotatilan. Sopimus solmittiin yöllä Beirutissa käydyissä neuvotteluissa, joita olivat välittäneet Ranska, Egypti ja Yhdysvallat.
Sopimuksen mukaan Israel vetää joukkonsa Libanonin alueelta 90 päivän kuluessa, ja Libanonin armeija ottaa vastuun rajavyöhykkeen valvonnasta kansainvälisen tarkkailuryhmän tukemana. Molemmat osapuolet sitoutuivat lisäksi diplomaattisuhteiden asteittaiseen normalisointiin.
- Aseleposta pysyvä rauhansopimus, voimaan välittömästi
- Israelilaisjoukkojen vetäytyminen 90 päivän kuluessa
- Kansainvälinen tarkkailuryhmä rajavyöhykkeelle, mandaatti viisi vuotta
- Yhteinen julkilausuma jälleenrakennusrahastosta, summasta ei vielä sovittu
Totesi eräs pitkän linjan välittäjä, joka on osallistunut alueen neuvotteluihin yli kahdenkymmenen vuoden ajan, ja jonka äänessä toimittaja kuvaili olevan enemmän hämmennystä kuin helpotusta.
YK:n pääsihteeri kutsui sopimusta historialliseksi, mutta vältti sanaa ”lopullinen” koko lausunnossaan. Alueen tutkijat huomauttavat, että vastaavia sopimuksia on allekirjoitettu ennenkin, ja että todellinen testi on se, kestääkö rauha ensimmäisen kriisin, jota kukaan ei vielä osaa nimetä.
Laitoin lehden hetkeksi pöydälle ja katsoin ikkunasta. Kadulla ei tapahtunut mitään erityistä — joku käveli koiran kanssa, bussi pysähtyi ja lähti taas. Ajattelin, että jos maailmalla oikeasti olisi tapahtunut jotain tämän kokoista, kadun pitäisi jotenkin näyttää siltä. Se ei näyttänyt.
Otin lehden takaisin käteeni. Seuraava sivu oli paksumpi kuin muut, ikään kuin toimitus olisi tiennyt, ettei sitä kannata aloittaa kevyesti.
