Kirjeitä veden äärellä-vastaanottamaton kirje
23. Kirje, jonka vesi vei mukanaan
Kirje irtosi kädestä
ennen kuin päätin mitään.

Vesi otti sen
ilman kiirettä,
niin kuin se ottaa
kaiken,
mikä ei enää tarvitse
pitoa.
En seurannut.
Tiesin jo,
ettei mikään tärkeä
liiku väärään suuntaan.
Kirje kulki
hetken näkyvissä,
sitten ei enää.
Se ei ollut menetys.
Se oli tapa
antaa perille.
