Nyhtää tyhjästä

– eli kuinka jakaa kakku, jota ei ole koskaan leivottu

Kansallinen harrastus

On vaikea sanoa, milloin tämä alkoi, mutta jossain vaiheessa politiikasta tuli laji, jossa tärkeintä ei ole ratkaista ongelmia vaan selittää, miksi ne kuuluvat jollekin toiselle.

Suomi on tässä suhteessa edistyksellinen maa.

Meillä ei ainoastaan etsitä syyllisiä – meillä tuotetaan niitä järjestelmällisesti.

Hallituksella on menneisyys.
Oppositiolla on moraali.
Ja kansalaisilla on laskut.

Talous, joka ei ymmärrä politiikkaa

Suomen talous tekee tällä hetkellä yhden virheen: se ei käyttäydy niin kuin politiikka toivoisi.

Se ei kasva, vaikka sitä pyydetään.
Se ei jousta, vaikka sitä selitetään.
Se ei muutu oikeudenmukaisemmaksi, vaikka siitä keskustellaan televisiossa.

Talous on kiusallinen, koska se ei reagoi puheeseen.

Ja siksi siitä puhutaan vielä enemmän.

Jakamisen korkea taito

Politiikassa on saavutettu eräänlainen mestaruus: kyky jakaa asioita, joita ei ole.

Tämä vaatii hienovaraista tasapainoa.

Täytyy luvata riittävästi, jotta kuulostaa inhimilliseltä.
Mutta ei liikaa, jotta ei kuulosta vastuuttomalta.
Ja samalla täytyy varoa sanomasta ääneen, että yhtälö ei enää toimi.

Lopputulos on elegantti: kaikki saavat jotain – paitsi sen, mitä he luulivat saavansa.

Hyvinvointivaltio, jota ei pureta

Hyvinvointivaltiota ei pureta Suomessa.

Se on tärkeä periaate.

Sen sijaan sitä säädetään.
Pienennetään.
Optimoidaan.
Tehostetaan.

Sanat ovat kauniita, koska ne eivät tarkoita luopumista.

Ne tarkoittavat, että luopuminen tapahtuu ilman, että sitä tarvitsee kutsua luopumiseksi.

Syyttelyn hienovarainen estetiikka

Syyttely ei ole enää raivokasta. Se on kehittynyt.

Se on lähes kohteliasta.

“Toivoisimme vastuullisempaa linjaa.”
“Olemme huolissamme suunnasta.”
“Tämä ei ole kestävää.”

Lauseet kuulostavat rakentavilta, mutta tarkoittavat samaa kuin ennenkin:

te teitte tämän.

Ja vastaus kuuluu:

te aloititte.

Tulevaisuus, joka hoitaa kaiken

Tulevaisuudesta on tullut poliittinen ratkaisu.

Sinne voidaan siirtää velka.
Sinne voidaan siirtää päätökset.
Sinne voidaan siirtää vastuu.

Tulevaisuus on siitä erinomainen paikka, että se ei voi vielä valittaa.

Nyhtämisen ydin

“Nyhtää tyhjästä” ei ole enää kielikuva.

Se on strategia.

Se tarkoittaa, että järjestelmästä otetaan vielä vähän lisää, koska ehkä se kestää.
Se tarkoittaa, että vaikeat päätökset siirretään, koska ehkä niitä ei tarvitse tehdä.
Se tarkoittaa, että toivo asetetaan laskelmien tilalle, koska se kuulostaa paremmalta.

Ja jollain tasolla kaikki tietävät tämän.

Rehellisyyden ongelma

Tämän ajan suurin ongelma ei ehkä ole talous.

Se on rehellisyys.

Koska jos joku sanoisi ääneen, että kaikkea ei voida säilyttää, keskustelu muuttuisi heti.
Se muuttuisi vaikeaksi, epämiellyttäväksi – ja todennäköisesti myös hyödylliseksi.

Mutta juuri siksi sitä ei sanota.

On helpompaa jatkaa näin:
jakaa sitä mitä ei ole,
puolustaa sitä mitä ei voida säilyttää,
ja siirtää se, mitä ei uskalleta päättää.

Se on rauhallinen tapa ajautua tilanteeseen, jossa mikään ei enää riitä – mutta kaikki kuulostaa edelleen järkevältä.