Keväinen maisema ja euroseteleitä symboloiva kuva poliittisista lupauksista

Rahaa on-ja vielä vappusatanen päälle

Rahaa on… ja vielä vappusatanen päälle – tuplana

Ingressi

Kevät pehmentää valon lisäksi myös talouspuheen.Kun vaalit lähestyvät,luvut kevenevät ja mahdollisuudet kasvavat-ainakin hetkeksi.Onko rahaa oikeasti enemmän,vai muuttuuko vain tapa,jolla siitä puhutaan?

Kevät 2027 lähestyy, ja sen mukana Suomen poliittisen vuodenajan klassikko: vaalilupaukset, jotka kukkivat hetken kuin leskenlehdet asfaltin raosta – sitkeitä, yllättäviä ja hieman epäuskottavia.

Viimeisimpien gallupien mukaan hallituspuolueiden kannatus muistuttaa keväistä hankikantoa: näyttää kovalta, mutta pettää alta juuri kun siihen astuu.

Tässä tilanteessa herää väistämättä kysymys: pitäisikö kaivaa esiin vanha, hyväksi todettu resepti?

Kansantalouden pikaratkaisu: slogan

Vuonna 2018 suomalainen politiikka sai yhden historian tehokkaimmista talouspoliittisista linjauksista. Se ei ollut monisivuinen ohjelma, vaan kahden sanan tiivistys:

“Rahaa on.”

Se oli nerokas. Ei tarvinnut selittää mistä, kenelle tai milloin. Rahaa vain oli – ja se riitti.

Nyt, kun talousluvut näyttävät lähinnä eksistentiaaliselta runoudelta ja velkakello tikittää kuin moderni taideteos, voisi ajatella, että sama slogan ansaitsisi paluun.

Käänteinen realismi

Ajatellaan hetki käytännössä.

Velkaa on paljon?
– Silloinhan rahaa on ollut.

Velkaa tulee lisää?
– Silloinhan rahaa tulee lisää.

Velka pitää maksaa joskus?
– Silloinhan jollain on rahaa.

Talous ei siis ole kriisissä. Se on vain väärin ymmärretty kertomus.

Vaalistrategia 2027: nostalgia + lisäbonus

Jos strategiaa halutaan päivittää, pelkkä “Rahaa on” ei ehkä riitä. Tarvitaan jotain uutta, jotain raikasta – jotain, mikä puhuttelee suoraan kansan syvimpiä toiveita.

Siksi ehdotamme uutta, päivitettyä vaalilupausta:

“Rahaa on – ja vielä vappusatanen päälle. Tuplana.”

Tämä on poliittinen mestariteos.

Se ei ainoastaan lupaa rahaa – se lupaa lisää rahaa.
Se ei ainoastaan lupaa lisää – se lupaa sen kahdesti.

Talouspoliittinen uskottavuus nousee aivan uudelle tasolle, kun matematiikka korvataan optimismilla.

Muistin lyhyys – demokratian supervoima

Kriitikot muistuttavat mielellään, että menneisyydessä vastaavat lupaukset ovat johtaneet velkaantumiseen.

Mutta tässä kohtaa suomalainen demokratia osoittaa todellisen vahvuutensa:
muisti on valikoiva.

Se, mikä tuntui huonolta eilen, voi tuntua hyvältä huomenna – kunhan se esitetään oikealla fontilla ja riittävän isolla kuvalla.

Talouden uusi filosofia

Ehkä ongelma ei olekaan velka, vaan suhtautumisemme siihen.

Ehkä meidän pitäisi lakata ajattelemasta velkaa taakkana ja alkaa nähdä se mahdollisuutena –
tulevaisuuden muistona rahasta, jota ei vielä ole käytetty loppuun.

Tai kuten moderni talousajattelu voisi asian ilmaista:

Raha ei lopu – se vain siirtyy ajassa eteenpäin.

Lopuksi: realismia vai runoutta?

Vuoden 2027 vaaleissa ei ehkä ratkaista pelkästään sitä, kuka hallitsee Suomea.

Ehkä ratkaistaan myös se, millaisessa todellisuudessa haluamme elää:

  • sellaisessa, jossa numerot määrittävät rajat
  • vai sellaisessa, jossa sloganit avaavat ovet

Sillä lopulta politiikka ei ole vain päätöksiä.

Se on myös tarinoita.

Ja parhaat tarinat ovat aina olleet niitä, joissa rahaa on –
ja vähän vielä päälle.

Raha symbolina keväisessä maisemassa-poliittinen toivo ja talouden illuusio

Samankaltaiset artikkelit

  • Hyvää Joulua Suomi- ehdotus miljardin säästöihin Suomelle

    Hyvää Joulua Suomi – AjanKuvan säästöohjelma Suomelle 2026 JohdantoSuomessa on joulun alla monenlaisia perinteitä: piparkakut, joulukuusi – ja tietenkin eduskunnan jouluraha, tuo 50 miljoonan euron poliittinen piparipurkki. Vaalipiirit saavat “lahjansa” kuin lapset konsanaan, ja kansanedustajat pääsevät poseeraamaan paikallislehtiin rusetit kaulassa ja rusetit myös rahakasan ympärillä. Mutta kun hallitus etsii vuonna 2026 miljardia euroa lisäsäästöjä, pitäisikö…

  • Drooneja Puolan yllä

    Drooneillaan, kun tavataan – Euroopan haavoittuvuus paljastui Venäjän droonien lähettäminen Puolan ilmatilaan paljasti jälleen Euroopan turvallisuuden heikot kohdat. Vaikka Ukrainassa käydään täysimittaista droonisotaa, EU ja Nato näyttivät jäävän sivustakatsojiksi – ikään kuin yllätys olisi tullut tyhjästä. Droonit ovat nykysodankäynnin perusvälineitä: niillä tiedustellaan, isketään ja vaikutetaan psykologisesti. Tapaus osoitti, ettei yhteistä eurooppalaista valvontaa ole vieläkään kyetty…

  • Nyhtää tyhjästä

    – eli kuinka jakaa kakku, jota ei ole koskaan leivottu Kansallinen harrastus On vaikea sanoa, milloin tämä alkoi, mutta jossain vaiheessa politiikasta tuli laji, jossa tärkeintä ei ole ratkaista ongelmia vaan selittää, miksi ne kuuluvat jollekin toiselle. Suomi on tässä suhteessa edistyksellinen maa. Meillä ei ainoastaan etsitä syyllisiä – meillä tuotetaan niitä järjestelmällisesti. Hallituksella on…

  • Spekulaatio

    Spekulaatio-Kalle Rovanperä siirtyy formuloihin Kun Kalle Rovanperä ilmoitti jättävänsä MM-rallit ja siirtyvänsä kohti formula-uraa, lehdistössä käynnistyi tuttu rituaali: spekulaatioiden tanssi. Ensin otsikot, sitten “asiantuntijoiden” arviot, perään sosiaalisen median myrsky, jossa kannustuksen ja epäilyn äänet törmäävät toisiinsa kuin ensimmäisen mutkan jarrutuksessa. Toisille Rovanperä on rohkea uudistaja, nuori mies, joka uskaltaa hypätä tuntemattomaan. Toisille hän on “liian…

  • Miksi epäonnistuminen kannattaa

    Erorahat valtionhallinnossa epäonnistuneille johtajille: valtion yhtiöiden erorahat Onko mikään maailmassa niin varmaa kuin epäonnistuneen johtajan pehmeä lasku eläkkeelle? Siinä missä tavallinen työntekijä voi epäonnistuttuaan joutua turvautumaan työvoimatoimiston labyrintteihin ja Kelan mystiseen lottokoneeseen, on valtionhallinnossa vallalla aivan toisenlainen filosofia: epäonnistumisesta kuuluu palkita – ja mieluiten ruhtinaallisesti. Valtion yhtiöiden erorahat ovat keskeinen osa tätä filosofiaa. Valtionhallinnon johdossa…

  • Kekkuleita ja Maakareita

    Länsimaiden tuki Ukrainalle on jälleen kerran saanut uuden vaihteen, eikä se ole se vaihde, jota todellisuus pyysi. Tuoreimpien tietojen mukaan sotilaallinen ja taloudellinen tuki on hiipunut kuin väärään aikaan sammutettu takkatuli, ja juuri samalla hetkellä Venäjän hyökkäys on laajentunut kuin huonosti hoidettu homeongelma. Euroopassa tämä ristiriita tulkitaan kuitenkin eräänlaisena kohtalokkaana väärinkäsityksenä: aivan kuin joku olisi…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *