Rahaa on-ja vielä vappusatanen päälle

Keväinen maisema ja euroseteleitä symboloiva kuva poliittisista lupauksista

Rahaa on… ja vielä vappusatanen päälle – tuplana

Ingressi

Kevät pehmentää valon lisäksi myös talouspuheen.Kun vaalit lähestyvät,luvut kevenevät ja mahdollisuudet kasvavat-ainakin hetkeksi.Onko rahaa oikeasti enemmän,vai muuttuuko vain tapa,jolla siitä puhutaan?

Kevät 2027 lähestyy, ja sen mukana Suomen poliittisen vuodenajan klassikko: vaalilupaukset, jotka kukkivat hetken kuin leskenlehdet asfaltin raosta – sitkeitä, yllättäviä ja hieman epäuskottavia.

Viimeisimpien gallupien mukaan hallituspuolueiden kannatus muistuttaa keväistä hankikantoa: näyttää kovalta, mutta pettää alta juuri kun siihen astuu.

Tässä tilanteessa herää väistämättä kysymys: pitäisikö kaivaa esiin vanha, hyväksi todettu resepti?

Kansantalouden pikaratkaisu: slogan

Vuonna 2018 suomalainen politiikka sai yhden historian tehokkaimmista talouspoliittisista linjauksista. Se ei ollut monisivuinen ohjelma, vaan kahden sanan tiivistys:

“Rahaa on.”

Se oli nerokas. Ei tarvinnut selittää mistä, kenelle tai milloin. Rahaa vain oli – ja se riitti.

Nyt, kun talousluvut näyttävät lähinnä eksistentiaaliselta runoudelta ja velkakello tikittää kuin moderni taideteos, voisi ajatella, että sama slogan ansaitsisi paluun.

Käänteinen realismi

Ajatellaan hetki käytännössä.

Velkaa on paljon?
– Silloinhan rahaa on ollut.

Velkaa tulee lisää?
– Silloinhan rahaa tulee lisää.

Velka pitää maksaa joskus?
– Silloinhan jollain on rahaa.

Talous ei siis ole kriisissä. Se on vain väärin ymmärretty kertomus.

Vaalistrategia 2027: nostalgia + lisäbonus

Jos strategiaa halutaan päivittää, pelkkä “Rahaa on” ei ehkä riitä. Tarvitaan jotain uutta, jotain raikasta – jotain, mikä puhuttelee suoraan kansan syvimpiä toiveita.

Siksi ehdotamme uutta, päivitettyä vaalilupausta:

“Rahaa on – ja vielä vappusatanen päälle. Tuplana.”

Tämä on poliittinen mestariteos.

Se ei ainoastaan lupaa rahaa – se lupaa lisää rahaa.
Se ei ainoastaan lupaa lisää – se lupaa sen kahdesti.

Talouspoliittinen uskottavuus nousee aivan uudelle tasolle, kun matematiikka korvataan optimismilla.

Muistin lyhyys – demokratian supervoima

Kriitikot muistuttavat mielellään, että menneisyydessä vastaavat lupaukset ovat johtaneet velkaantumiseen.

Mutta tässä kohtaa suomalainen demokratia osoittaa todellisen vahvuutensa:
muisti on valikoiva.

Se, mikä tuntui huonolta eilen, voi tuntua hyvältä huomenna – kunhan se esitetään oikealla fontilla ja riittävän isolla kuvalla.

Talouden uusi filosofia

Ehkä ongelma ei olekaan velka, vaan suhtautumisemme siihen.

Ehkä meidän pitäisi lakata ajattelemasta velkaa taakkana ja alkaa nähdä se mahdollisuutena –
tulevaisuuden muistona rahasta, jota ei vielä ole käytetty loppuun.

Tai kuten moderni talousajattelu voisi asian ilmaista:

Raha ei lopu – se vain siirtyy ajassa eteenpäin.

Lopuksi: realismia vai runoutta?

Vuoden 2027 vaaleissa ei ehkä ratkaista pelkästään sitä, kuka hallitsee Suomea.

Ehkä ratkaistaan myös se, millaisessa todellisuudessa haluamme elää:

  • sellaisessa, jossa numerot määrittävät rajat
  • vai sellaisessa, jossa sloganit avaavat ovet

Sillä lopulta politiikka ei ole vain päätöksiä.

Se on myös tarinoita.

Ja parhaat tarinat ovat aina olleet niitä, joissa rahaa on –
ja vähän vielä päälle.

Raha symbolina keväisessä maisemassa-poliittinen toivo ja talouden illuusio

Samankaltaiset artikkelit

  • Tämä on provokaatio!

    Ja siksi totta – tai ainakin tarpeeksi totta ollakseen vaarallista On helpointa aloittaa suoraan: Tämä teksti on provokaatio. Ei siksi, että haluaisin ärsyttää sinua.Vaan siksi, että ilman provokaatiota mikään ei enää tunnu miltään. Aikamme uusi valuutta: provokaatio Ennen oli faktoja.Sitten tuli mielipiteitä.Nyt on provokaatioita. Provokaatio ei pyri olemaan totta.Se pyrkii voittamaan. Se toimii yksinkertaisella logiikalla:jos…

  • Kättä päälle:kolmen pankin korkoanalyysi ilta

    Kättä päälle: Kolmen pankin korkoanalyysi-ilta — AjanKuva AjanKuva — Talouskatsaus Q3 / 2026 Kättä päälle: kolmen pankin korkoanalyysi-ilta Yhteisraportti siitä, miten suuri suomalainen ennuste syntyy — ja miksi se on jo valmiiksi korjattu. Laatijat: Suomen Pankki · Nordea · OP Luottamustaso: korkea (sisäisesti) tarkistettu4. kerran Pöydän ääressä istuu kolme pankkia: Suomen Pankki, Nordea ja OP….

  • Mahdoton tehtävä;pahempi kuin Rubikin kuutio

    Mahdoton tehtävä: Pahempi kuin Rubikin kuutio Ensin tuli korona ja pysäytti maailman. Sairastutti ihmiset, sulki rajat ja lamautti talouden. Sitten alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa – Euroopan painajainen, joka ei herättänyt meitä unesta vaan syöksi yhä syvemmälle epävarmuuden aikaan. Tämän jälkeen seurasi inflaatio: ruoan ja energian hinnat karkasivat käsistä, keskuspankit säätivät korkoja, mutta kukaan ei tuntunut…

  • Nyhtää Tyhjästä

    TYHJÄ KASSA — Suomen virallinen epävirallinen talouslehti Satiiria Nro 404 · Kesäkuu 2026 · Hinta: Viimeinen euro Nyhtäätyhjästä Kansallinen projekti, jossa kaikki osallistuvat ja kukaan ei tiedä miten Toimittaja: Yleinen Epätoivo · Julkaisija: AjanKuva Olipa kerran hyvinvointivaltio. Se syntyi kovalla työllä, saunan löylyissä kuiskituissa unelmissa ja kahvikupillisiin hukkuvan pessimismin vastapainoksi. Nyt se istuu Arkadianmäellä ja…

  • Sota-olemmeko jo alitajuisesti hyväksyneet sen

    Sota Sana ”sota” ei enää säikytä kuten ennen. Se on muuttunut arkiseksi sanaksi, joka toistuu uutisotsikoissa, analyyseissä, somekeskusteluissa ja kyläkaupan kassajonossa. Puhumme sodasta kuin säästä – että mitenköhän se tästä kehittyy, kuivuuko vai sataa. Jokin on muuttunut. Sota ei ole enää kaukainen historiallinen tapahtuma tai muiden ongelma. Se hiipii lauseisiimme, valmistautumiseemme, talouteemme, jopa uneemme. Emme…

  • Miksi epäonnistuminen kannattaa

    Erorahat valtionhallinnossa epäonnistuneille johtajille: valtion yhtiöiden erorahat Onko mikään maailmassa niin varmaa kuin epäonnistuneen johtajan pehmeä lasku eläkkeelle? Siinä missä tavallinen työntekijä voi epäonnistuttuaan joutua turvautumaan työvoimatoimiston labyrintteihin ja Kelan mystiseen lottokoneeseen, on valtionhallinnossa vallalla aivan toisenlainen filosofia: epäonnistumisesta kuuluu palkita – ja mieluiten ruhtinaallisesti. Valtion yhtiöiden erorahat ovat keskeinen osa tätä filosofiaa. Valtionhallinnon johdossa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *