Eikä! Tuulimyllyjen lavoissa jäitä!

Suomi on maa, jossa ihminen voi luottaa kolmeen asiaan:
talvi tulee, vero tulee – ja joku yllättyy talvesta.

Tänä talvena kansakunta sai uuden kollektiivisen elämyksen:
tuulivoimaloiden lavat jäätyvät pakkasessa.

Kyllä.
Suomessa.
Talvella.

Yllätys oli lähes yhtä suuri kuin jos joku olisi raportoinut, että juhannuksena on valoisaa.

Insinööritaidon jäätynyt hetki

Tuulivoima on ollut viime vuosien ilmastopoliittinen supersankari.
Se lensi Suomeen vihreänä viittana, valtio heitti rahaa kuin konfettia ja sähköyhtiöt hymyilivät kuin lapsi karkkikaupassa.

Kaikki oli täydellistä.

Kunnes tuli…
pakkanen.

Ja pakkanen teki sen, mitä pakkanen tekee:
se jäädytti.

Yhtäkkiä kansakunta sai kuulla, että tuulivoimaloiden lavat voivat jäätyä, jolloin tuotanto hiipuu.
Ja kun tuotanto hiipuu, sähkö kallistuu.
Ja kun sähkö kallistuu, suomalainen alkaa keittää kahvia kiukulla.

Kysymys kuuluu:
oliko tämä todella yllätys?

Suomessa on ollut talvi viimeiset noin 10 000 vuotta.

Tuuleton talvi – Suomen uusi kansallismaisema

Tilanne on suunnilleen seuraava:

• On kylmä → tarvitaan sähköä paljon
• On tyyni → tuulivoima ei tuota
• On pakkanen → lavat jäätyvät
• On kallista → kuluttaja maksaa

Tätä voisi kutsua energiapolitiikan neljänneksi luonnonlaiksi.

Fysiikan oppikirjoihin lisätään pian uusi kaava:

Sähkön hinta = (Pakkanen × Tyyni sää)² + Selitykset mediassa

Lapojen jäätyminen – tragedia vai liiketoimintamalli?

Virallinen selitys kuuluu:
”Lapojen jäätyminen heikentää tuotantoa.”

Mutta suomalainen kuluttaja on käytännön ihminen. Hän kysyy:

Onko tämä:

1. Insinööritaidon mahalasku
2. Energiapolitiikan kokeilu
3. Vai nerokas liiketoimintamalli?

Koska onhan tilanteessa tiettyä dramaturgiaa:

Valtio tukee rakentamista →
Tuotanto vaihtelee →
Hinta nousee →
Yhtiöiden tulos kasvaa →
Kuluttaja ostaa villasukat lisää.

Jos tämä olisi Netflix-sarja, sitä kutsuttaisiin nimellä:
”Frozen Profits”.

Suomen energiapolitiikan uusi realismi

On syntynyt uusi käsite: strateginen jäätyminen.

Ajatus on elegantti:

Kesällä tuulivoima toimii.
Talvella sitä selitetään.

Suomalainen maksaa sähkölaskunsa, sytyttää kynttilän ja kuuntelee asiantuntijaa, joka kertoo rauhoittavasti:

“Tilanne on tilapäinen.”

Suomessa kaikki tilapäinen kestää keskimäärin 30 vuotta.

Kansallinen oppimiskokemus

Tämä talvi on opettanut meille paljon:

• Tuulivoima toimii, kun tuulee
• Se ei toimi, kun ei tuule
• Se toimii huonommin, kun on kylmä
• Ja sähkö on kallista juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan

Toisin sanoen:
järjestelmä toimii täydellisesti – kun sitä ei tarvita.

Lopuksi: valoisa tulevaisuus

Mutta ei hätää. Ratkaisuja on varmasti tulossa:

• työryhmä
• selvitys
• tiekartta
• strategia
• visio
• pilotointi
• ja lopulta uusi työryhmä.

Sillä mikään ei sulata jäätä tehokkaammin kuin raportti.

Ja suomalainen?
Hän vetää villasukat jalkaan, maksaa laskun ja kuiskaa hiljaa:

“Ehkä ensi talvena tuulee.”